Kansainvälisyysosaamisen ohjaussivusto

Jyväskylän yliopisto

Mitä tarkoittaa kansainvälisyysosaaminen?

"Kaikille yliopistomme opiskelijoille kehittyy opintojen aikana JYUidentity, joka pitää sisällään muiden muassa vahvan vuorovaikutusosaamisen, kielitaidon ja kulttuuritietoisuuden sekä globaalin ja eettisen vastuullisuuden." (JYUn koulutuksen kehittämisohjelma)

Lisätietoa sivuston tavoitteista, toiminnasta ja tekijöistä

Sivuston esitysmuoto klikkaamalla tätä ikonia ruudun alalaidassa

Kaikkien teemaosioiden etusivulle

Sivujen oikeassa ja vasemmassa laidassa on aina nuolet, joilla pääset liikkumaan sivustolla!

Teemaosion alkuun

Kuuntele sivu

Jyväskylän yliopisto: Kansainvälisyysosaaminen

• on kansainvälisessä, monikulttuurisessa ja -kielisessä opiskelu- ja työelämässä tarvittavaa osaamista.
• Tunnista, tee näkyväksi ja sanoita opintojen aikana hankkimasi osaaminen.
• Dokumentoi se kansainvälistymissuunnitelmaan.
• Aloita kv-suunnitelman tekeminen opintojen alussa. Se on osa HOPS-ohjausta. Suunnitelma kattaa koko tutkintopolun ja siihen palataan ja sitä päivitetään opintojen edetessä.

Lisätietoja kansainvälisyys-osaamisesta JYU:ssa

Kaikkien teemaosioiden etusivulle

Lisätietoa sivuston tavoitteista, toiminnasta ja tekijöistä

Teemaosion alkuun

Kuuntele sivu

Tämän sivuston tarkoituksena on auttaa sinua miettimään,

millaista kansainvälisyysosaamista sinä tarvitset ja miten voit osaamista sanoittaa.

Jokainen sivuston teema sisältää neljä eri osiota:

• TUTUSTU - tarjoaa tietoa

• TOIMI - auttaa testaamaan ja harjoittamaan omaa osaamistasi

• POHDI - auttaa reflektoimaan omaa osaamistasi
• SANOITTAMINEN - helpottaa osaamisen sanoittamisessa
• Katso lisätietoja sivuston tavoitteista ja toiminnasta

Sivuston esitysmuoto klikkaamalla tätä ikonia ruudun alalaidassa

Sivujen oikeassa ja vasemmassa laidassa on aina nuolet, joilla pääset liikkumaan sivustolla

Lisätietoa sivuston tavoitteista, toiminnasta ja tekijöistä

Kaikkien teemaosioiden etusivulle

Kuuntele sivu

Kaikkien teemaosioiden etusivulle (tämä sivu)

Kielitaito ja monikieli-syys

Kulttuuri käsitteenä

Linkki MICC-sivustolle

KANSAINVÄLISYYSOSAAMINEN VOI OLLA KAIKKIA OIKEALLA OLEVIA TEEMOJA JA VIELÄ ENEMMÄNKIN.

Vuorovaiku-tuksen valta-asetelmat

Tunteet ja niiden hallinta

Klikkaamalla aihepiirejä pääset tutustumaan niihin tarkemmin. Voit tutustua niihin missä järjestyksessä tahansa.

Ytimessä monikielinen ja kulttuurienvälinen vuorovaikutusosaaminen

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot

Identiteetti

eli MICC

Lisätietoa sivuston tekijöistä, sen tavoitteista ja toiminnasta

Kuuntele sivu

Kaikkien teemaosioiden etusivulle

Kielitaito ja monikielisyys

Kyseisen teemasivun alkuun (tämä sivu)

Linkki MICC-sivustolle

KIELITAITO JA MONIKIELISYYS Miten ne liittyvät kansainvälisyys-osaamiseen?

Pohdi

Toimi

Tutustu

• Osaat jo kolmea kieltä. Eikö se riitä?
• Onko monikielisyys monen eri kielen taitoa vai jotain muuta?
• Pärjäätkö englannilla?
• Riittääkö vuorovaikutuksen onnistumiseen se, että olet hyvä kielissä?

Osaamisen sanoittaminen

Kuuntele sivu

Kielitaito ja monikielisyys - TUTUSTU

Tämä video tutustuttaa sinut kielitaidon ja monikielisen vuorovaikutusosaamisen merkitykseen asiantuntijuudessa. Esimerkissä opiskelija pohtii, kuinka sanoittaisi omaa osaamistaan. Huom. suomen- ja englanninkielinen tekstitys valittavissa videon alapalkin asetuksista.

Kielitaito ja monikielisyys - TOIMI

mitä nämä tekstit mahtavat tarkoittaa?

Ei haittaa, vaikket ymmärrä kieltä. Käytä muuta kielitaitoasi ja tietämystäsi avuksi. Arvaamallakin voi voittaa.

Aloita

Kielitaito ja monikielisyys - TOIMI

Kysymys 1/5

Mikä vaihtoehdoista tarkoittaa samaa kuin kuvan teksti?​

Vous êtes priés de contacter le support DAV si un technicien vous dérange.

Seuraava

Oikein! Tekniset ongelmat ja DAV-tuki kuuluvat yhteen. Problemen sanaa tarkennetaan sanalla tekninen. Ongelma ei siis ole teknikossa eikä tuessa (supporto).

In caso di problemi con il supporto, contattare un tecnico DAV.

Vid tekniska problem eller störningar var god och kontakta DAV support.

Kielitaito ja monikielisyys - TOIMI

Kysymys 2/5

Mitä mahtaa tarkoittaa HBL?

Hiton banaali leija

Seuraava

Oikein! Onko tuttu? Jos lehti ei ole, kieli ainakin on.

Huvudstadbladet, naturligtvis!

Hollywood Basketball League

Kielitaito ja monikielisyys - TOIMI

Kysymys 3/5

Milloin näyttely pidettiin?

25.-31.3.2018

Vajaa viisi vuotta sitten

Seuraava

Oikein! Vihjeenä saattoi toimia tieto, että kuukaudessa voi olla päiviä 31, mutta vuodessa vain 12 kuukautta.

Viikoilla 3-31, 2018

Kielitaito ja monikielisyys - TOIMI

Kysymys 4/5

Mihin tämä varoitus on sijoitettu?

Seuraava

Oikein! Keskity väistämään muita. Ainakin paikoissa, joissa on paljon ihmisiä, kuten metrokäytävillä. Sevillassa varoitus olisi luultavimmin espanjaksi.

Luonnonpuistoon Suomen Lapissa

Portaikkoon Sevillan katedraalissa

Tokion metron käytävälle

Kielitaito ja monikielisyys - TOIMI

Kysymys 5/5

Mitä tässä kehotetaan tekemään?

Mahtavaa!

Oikein! Korona aiheutti koskettelukiellon. Auttoiko englanti (for sanitary reasons...)?

Ostamaan tuote, jota olet koskettanut.

Olemaan esimerkillinen konservaattori

Kiittämään siitä, että teidät konservoidaan.

Kielitaito ja monikielisyys - POHDI 1/2

• Elokuvat ja sarjat, joihin samalla/toisella kielellä tekstitykset
• Musiikki sanoitusten kera
• Opintojaksojen käyminen
• Tuoteselosteiden lukeminen eri kielillä
• Kylttien ja opasteiden seuraaminen kaikilla kielillä, joilla ne löytyvät
• Virtual tai tekoäly buddy
• Kuvapäiväkirja arjen monikielisyydestä
• Tekstien vertailu eri kielillä
• Monikielisen somen käyttö resurssina ja oppimisympäristönä
• Lukeminen tai tekstien silmäily eri kielillä
• Wikipedia ja muut sivustot eri kielillä
• ...
• Keinoja on paljon.

Oikealla muutamia keinoja monikielisyyden kehittämiseksi

• Mitkä voisivat sopia sinulle?
• Mieti kolme parasta keinoa ja ota ne käyttöön!

Kielitaito ja monikielisyys - POHDI 2/2

Mitä kielitaito ja monikielisyys sinulle merkitsevät?

Pohdi esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

• Mitä ajattelet kielitaidosta ja sen kehittämisestä osana omaa akateemista asiantuntijuuttasi?

• Millaisia strategioita tiedät ymmärryksen saavuttamiseksi monikielisissä tilanteissa?

• Miten voit käytännössä mukauttaa kielenkäyttöäsi tilanteeseen sopivaksi ja esimerkiksi helpottaa muiden ymmärtämistä?
• Kuinka sujuvasti osaat toimia monikielisesti?

Jos aloitat tästä osasta ennen Toimi- ja Tutustu-osia, palaa näihin kysymyksiin uudelleen, kun olet käynyt läpi muut osat. ​

Kielitaito ja monikielisyys - SANOITTAMINEN

Monikielinen ja kulttuurienvälinen vuorovaikutusosaaminen (MICC) - sanoittaminen

Seuraavalta sivulta löydät sanoituksia kielitaitoon ja monikielisyyteen liittyen.

Muista, että kaikki sivuston teemat ovat suhteessa toisiinsa. Esimerkiksi tunteidenhallinta- tai vallankäyttö-teeman alta löytyy kielitaitoon ja monikielisyyteen liittyviä aiheita. Muista myös, että tarkoituksenmukaisuus, tehokkuus ja eettisyys ovat tilanteessa ja kontekstissa tehtyjä tulkintoja vuorovaikutuksesta.

Omia asenteitaan ja motivaatiotaan kannattaa työstää ja on hyödyllistä hankkia lisää tietoja (kuten esimerkiksi kielitietoisuutta) ja taitoja (kuten repertuaarin joustavuutta ja mukauttamista). Niistä on hyötyä moninaisissa vuorovaikutustilanteissa.

Kielitaito ja monikielisyys - SANOITTAMINEN

Asenne ja motivaatio

JOUSTAVUUS

• haluan sopeuttaa viestintääni tilanteen, kontekstin ja osallistujien mukaisesti

VIESTINTÄVARMUUS KULTTUURISESTI JA KIELELLISESTI MONINAISISSA TILANTEISSA, KONTEKSTEISSA JA SUHTEISSA

• olen motivoitunut hallitsemaan epävarmuutta ja vähentämään (sekä muiden että omaa) epämukavuutta monikielisissä ja kulttuurienvälisissä tilanteissa ja konteksteissa

SUHTAUTUMINEN ERI KIELIIN JA KIELELLISIIN RESURSSEIHIN

• arvostan kielellistä osaamista, myös osittaista osaamista tärkeänä osana vuorovaikutusta

Tiedot

Taidot

Kielitaito ja monikielisyys - SANOITTAMINEN

TIETOJA VUOROVAIKUTUKSESTA, KIELISTÄ, MONIKIELISYYDESTÄ JA KIELIIN JA KULTTUUREIHIN LIITTYVISTÄ ERILAISISTA NÄKÖKULMISTA

• ymmärrän, että kulttuuriin, kulttuurienvälisyyteen, kieliin ja niiden oppimiseen on erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja

TIETOA JA YMMÄRRYSTÄ VALLASTA JA VALLANKÄYTÖSTÄ KULTTUURIENVÄLISESSÄ JA MONIKIELISESSÄ VUOROVAIKUTUKSESSA

• ymmärrän että kielitaidolla ja kielenkäytöllä on yhteys valtaan ja vallankäyttöön niin globaalisti kuin paikallisestikin sekä yhteiskunnan toiminnassa että sosiaalisissa suhteissa

TIETOJA KIELTEN MONINAISUUDESTA JA MONIKIELISYYDESTÄ

• tiedän eri strategioita, joilla kykenen hallitsemaan monien kielten rinnakkaisen olemassaolon ymmärryksen saavuttamiseksi vuorovaikutustilanteessa

• olen tietoinen kielten ja kielenkäytön joustavuudesta ja dynaamisuudesta

TIETOJA KIELISTÄ JA KIELTEN OPPIMISESTA

• ymmärrän, millaiset omat kielelliset ja monikieliset resurssini ovat ja miten voin niitä parantaa

• minulla on tietoa tavoista arvioida kieliosaamista

Tiedot

Taidot

Asenne ja motivaatio

Kielitaito ja monikielisyys - SANOITTAMINEN

Taidot

JOUSTAVUUS JA MUKAUTTAMINEN

• osaan sopeuttaa ja mukauttaa viestintääni ja vuorovaikutustani tilanteen, osallistujien ja kontekstin mukaisesti
• kykenen vaihtamaan kieliä ja viestintätyyliä tilanteen mukaan ja siten varmistamaan, että rakennan ymmärrystä erilaisista monikielisistä ja monikulttuurisista taustoista tulevien kanssa ja mahdollistan kaikkien osallistumisen

VUOROVAIKUTUSSUHTEIDEN SYNTYMISEN JA YLLÄPITÄMISEN TAIDOT

• osaan kuunnella tilanteeseen ja kontekstiin sopivalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla
• osaan tehdä aloitteen ja ylläpitää vuorovaikutusta erilaisissa tilanteissa ja konteksteissa, eri taustoista tulevien ihmisten kanssa

OMAAN JA TOISTEN VUOROVAIKUTUKSEEN LIITTYVÄT REFLEKTOINNIN JA ANALYSOINNIN TAIDOT

• osaan reflektoida vuorovaikutukseen vaikuttavia tekijöitä
• osaan analysoida, tunnistaa ja vertailla kielellisiä elementtejä eri kielissä ja/ tai monikielisessä vuorovaikutuksessa

KIELITAITO

• osaan tarkastella ja arvioida, miten käytetty kieli vaikuttaa tiedon, mielipiteiden, ajatusten, ideologioiden ja tietoisuuden rakentumiseen

• osaan käyttää kieltä/eri kieliä tilanteeseen ja kontekstiin sopivalla tavalla

• kykenen käyttämään kielitaitoani joustavasti tilanteessa yhdellä kielellä (mm. uudelleen muotoilu, yksinkertaistaminen, toisto, selittäminen, kiertoilmaisut)

TAITO KÄYTTÄÄ HYVÄKSI MONIKIELISIÄ RESURSSEJA

• osaan käyttää kielellisiä resurssejani ja kielirepertuaariaani joustavasti ja vuorovaikutustilanteen vaatimusten mukaisesti (esim. helpottamalla ymmärtämistä, muotoilemalla sanomaani uudelleen helpommin ymmärrettävään muotoon tai toiselle kielelle)

• osaan hyödyntää vuorovaikutusta kielirepertuaarini parantamiseksi ja monipuolistamiseksi

Asenne ja motivaatio

Tiedot

Kielitaito ja monikielisyys - SANOITTAMINEN

Kun olet tutustunut kaikkiin kielitaito ja monikielisyys -osiin...

Muista, että monikielistä ja kulttuurienvälistä vuorovaikutusosaamista voi ja kannattaa kehittää läpi elämän.

Mitä nyt ajattelet kielistä, kielitaidosta ja monikielisyydestä? Opitko jotain uutta? Mitä haluat vielä oppia? Miten tässä osiossa oppimasi voi auttaa sinua sanoittamaan osaamistasi esim. työnhaussa? Tehdessäsi omaa kansainvälistymissuunnitelmaasi hyödynnä myös tämän osion pohdintoja!

Kaikkien teemaosioiden etusivulle

Kulttuuri käsitteenä

Kyseisen teemasivun alkuun (tämä sivu)

Toimi

Tutustu

Linkki MICC-sivustolle

KULTTUURI KÄSITTEENÄ Miten se liittyy kan-sainvälisyysosaamiseen?

• Millaisena ilmiönä näet kulttuurin?​
• Missä kontekstissa / tilanteissa ihmiset ympärilläsi (tai sinä) käytät 'kulttuurin' käsitettä?​
• Millaisia asioita selitetään kulttuurilla?​
• Mikä tai mitä on kulttuuri?​
• Voiko kulttuuri sanella ihmisten käyttäytymistä?​

• Miten kulttuuria voi tarkastella vuorovaikutuksen näkökulmasta? ​

Pohdi

Osaamisen sanoittaminen

Kuuntele sivu

Kulttuuri käsitteenä - TUTUSTU

Tässä videossa esitetään kolme käsitystä kulttuurista. Ne saattavat erota siitä, mitä olet aiemmin kulttuurista oppinut. Videon tarkoitus ei ole väittää, että tietty käsitys on oikein tai väärin. Videon tarkoitus on sen sijaan auttaa sinua analysoimaan, miten käsitettä käytetään eri konteksteissa ja reflektoimaan kriittisesti omaa käsitystäsi kulttuurista. Huom. englanninkielinen tekstitys valittavissa videon alapalkin asetuksista. Suomenkieliset tekstit näkyvät automaattisesti.

Kulttuuri käsitteenä - TOIMI

Selaa käyttämääsi (sosiaalista) mediaa ja kiinnitä huomiota siihen, millaisena ilmiönä kulttuuri esitetään.

• Miten kulttuurista puhutaan, kirjoitetaan tai viestitään?
• Tunnistatko erilaisia näkökulmia?​

Kokeile tehdä tätä arkipäivän elämässäsi, tai voit myös tietoisesti etsiä artikkeleita tai some-tilejä tätä varten.

Kulttuuri käsitteenä - POHDI

Miten käytämme kulttuurin käsitettä arkielämässä?

Jos aloitat tästä osasta ennen Toimi- ja Tutustu-osia, palaa näihin kysymyksiin uudelleen, kun olet käynyt läpi muut osat. ​

Pohdi esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

• Miten itse käytät kulttuurin käsitettä? ​
• Millaisissa tilanteissa selität ihmisten käyttäytymistä kulttuurilla?​
• Millaisissa tilanteissa selität omaa käyttäytymistäsi kulttuurilla?​
• Kun joku toinen selittää sinun käyttäytymistäsi 'kulttuurilla' (jota ajattelee sinun 'edustavan'), miltä se sinusta tuntuu tai mitä ajattelet siitä?​

Kulttuuri käsitteenä - SANOITTAMINEN

Monikielinen ja kulttuurienvälinen vuorovaikutusosaaminen (MICC) - sanoittaminen

Seuraavalta sivulta löydät sanoituksia kulttuuriin liittyen.

Muista, että kaikki sivuston teemat ovat suhteessa toisiinsa. Muista myös, että tarkoituksenmukaisuus, tehokkuus ja eettisyys ovat tilanteessa ja kontekstissa tehtyjä tulkintoja vuorovaikutuksesta.

Omia asenteitaan ja motivaatiotaan kannattaa työstää ja tietoja (esim. ymmärrystä kulttuurista muuttuvana, abstraktina ja neuvoteltavissa olevana käsitteenä) ja taitoja (esim. kykyä tarkastella vuorovaikutukseen liittyviä tekijöitä) hankkia lisää.

Kulttuuri käsitteenä - SANOITTAMINEN

Asenne ja motivaatio

VIESTINTÄVARMUUS KULTTUURISESTI JA KIELELLISESTI ERILAISISSA TILANTEISSA, KONTEKSTEISSA JA SUHTEISSA

• suhtaudun positiivisesti ja koen varmuutta kulttuurienvälisissä ja monikielisissä konteksteissa ja vuorovaikutustilanteissa

KUNNIOITUS JA KIINNOSTUS MONINAISUUTTA KOHTAAN

• suhtaudun avoimesti erilaisuuteen/moninaisuuteen
• en halua arvottaa paremmaksi tai huonommaksi erilaisia tapoja, normeja ja arvoja
• olen kiinnostunut oppimaan kulttuureista ja niiden moninaisuudesta

Tiedot

Taidot

Kulttuuri käsitteenä - SANOITTAMINEN

Tiedot

TIETOA VUOROVAIKUTUKSESTA, KIELISTÄ, MONIKIELISYYDESTÄ JA KIELIIN JA KULTTUUREIHIN LIITTYVISTÄ ERILAISISTA NÄKÖKULMISTA

• ymmärrän, että kielet ja kulttuurit ovat dynaamisia ja vuorovaikutuksessa muovautuvia
• ymmärrän, että kulttuuriin, kulttuurienvälisyyteen, kieliin ja niiden oppimiseen on erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja

Taidot

Asenne ja motivaatio

Kulttuuri käsitteenä - SANOITTAMINEN

Taidot

KRIITTISEN AJATTELUN TAIDOT

• osaan olla arvottamatta/tuomitsematta
• osaan tarkastella asioita useammasta näkökulmasta kriittisesti

• osaan tarkastella kriittisesti vuorovaikutuksessa tekemiäni tulkintoja

OMAAN JA TOISTEN VUOROVAIKUTUKSEEN LIITTYVÄT REFLEKTOINNIN JA ANALYSOINNIN TAIDOT

• kykenen reflektoimaan ja analysoimaan vuorovaikutukseen vaikuttavia tekijöitä ​

Asenne ja motivaatio

Tiedot

Kulttuuri käsitteenä - SANOITTAMINEN

Kun olet tutustunut kaikkiin kulttuuri käsitteenä -osiin...

Muista, että monikielistä ja kulttuurienvälistä vuorovaikutusosaamista voi ja kannattaa kehittää läpi elämän.

Mitä nyt tiedät kulttuurista käsitteenä, ja mitä haluat vielä oppia? Miten tässä osiossa oppimasi voi auttaa sinua sanoittamaan osaamistasi esim. työnhaussa? Tehdessäsi omaa kansainvälistymissuunnitelmaasi hyödynnä myös tämän osion pohdintoja!

Kaikkien teemaosioiden etusivulle

Tunteet ja niiden hallinta

Kyseisen teemasivun alkuun (tämä sivu)

Linkki MICC-sivustolle

TUNTEET JA NIIDEN HALLINTA Miten ne liittyvät kansainvälisyys-osaamiseen?

• Miten tunteet vaikuttavat vuorovaikutukseen eri kieli- ja kulttuurikonteksteissa?
• Miten tunnistat ja hallitset tun-teitasi vuorovaikutustilanteissa?
• Miten toimit tilanteissa, jotka tuntuvat epävarmoilta tai jännittäviltä?
• Miten voit huomioida toisten tunteet vuorovaikutuksessa?

Pohdi

Toimi

Tutustu

Osaamisen sanoittaminen

Kuuntele sivu

Tunteet ja niiden hallinta - TUTUSTU

Tunteet monikielisessä ja kulttuurienvälisessä vuorovaikutuksessa

• Monikielinen ja kulttuurienvälinen viestintä voi aiheuttaa monenlaisia tunteita. ​
• Riippuen tilanteesta ja henkilöstä voimme innostua uuden ja erilaisen kohtaamisesta ja kokea sen positiivisella tavalla jännittävänä.
• Toisaalta erilaisuuden kohtaaminen saattaa herättää epävarmuutta ja liiallinen epävarmuus voi johtaa negatiivisiin tunteisiin, kuten pelkoon ja ahdistukseen.

Tunteet ja niiden hallinta - TUTUSTU

Tunteet monikielisessä ja kulttuurienvälisessä vuorovaikutuksessa ​

Epävarmuuden ja ahdistuneisuuden kokemukset ovat

• aina yksilöllisiä ja
• voivat vaihdella tilanteesta, suhteesta ja kontekstista riippuen.

Uusien ja ennakoimattomien vuorovaikutustilanteiden herättämiä tunteita, kuten epävarmuutta on tutkittu paljon esimerkiksi psykologiassa ja viestintätieteissä. ​

Tunteet ja niiden hallinta - TUTUSTU

Tunteet monikielisessä ja kulttuurienvälisessä vuorovaikutuksessa

• Kulttuurienvälisen viestinnän tutkimuksessa kuvataan (usein voimakkaita) tunteita ja niiden säätelyä esimerkiksi seuraavien käsitteiden avulla​
• Emotion regulation/intelligence, openness, ja flexibility
• ​Myös käsite 'kulttuurishokki' kuvastaa mahdollisia (negatiivisia) voimakkaita tunteita, joita uuden ja itselle vieraan kulttuurin kohtaaminen voi herättää. Käsitettä on kritisoitu liian ongelmakeskeiseksi ja yksinkertaistavaksi.

• Keskeistä 'kulttuurishokissa' tai vastaavissa ilmiöissä on kuitenkin omien tunteiden tunnistaminen ja reflektointi.

Miksi koen ja tunnen näin? ​

Tunteet ja niiden hallinta - TUTUSTU

Tunteet monikielisessä ja kulttuurienvälisessä vuorovaikutuksessa ​

• Epävarmuutta ja ahdistuneisuutta voi aiheuttaa:

• se, ymmärrämmekö toisiamme kunnolla tai oikein

• vieraalla kielellä tapahtuva vuorovaikutus

Lisätietoja aiheesta

Esimerkki

Tunteet ja niiden hallinta - TUTUSTU

• Epävarmuutta tilanteeseen tai kontekstiin liittyen (esim. itselle vieraat säännöt ja toimintatavat)

• Epävarmuutta toisten arvoista, normeista, uskomuksista tai suhtautumisesta​

• Epävarmuutta siitä, mitä tai millaista kieltä toinen käyttää

• Epävarmuutta siitä, miten toisten viestintä ja vuorovaikutus tulisi tulkita​

• Epävarmuutta siitä, kuinka itse kykenee ymmärtämään tai toimimaan jollakin kielellä tietyssä tilanteessa

Mitä ovat eri tunteet monikielisessä ja kulttuurienvälisessä vuorovaikutuksessa?​

Monimerkityksisyys / epäselvyys (Ambiguity)​

Epävarmuus (Uncertainty)​

Tunteet ja niiden hallinta - TUTUSTU

Mitä ovat eri tunteet monikielisessä ja kulttuurienvälisessä vuorovaikutuksessa?​

• Toisen viestintää voidaan tulkita monella tavalla, mikä voi haastaa ymmärtämistä.​

• Esimerkiksi toisen tapa puhua tai käyttää kieltä tai viestiä sanattomasti voivat tuntua ristiriitaisilta tai epäselviltä, tai sitä on vaikeaa ymmärtää.

​

Epävarmuus (Uncertainty)​

Monimerkityksisyys / epäselvyys (Ambiguity)​

Tunteet ja niiden hallinta - TUTUSTU

• Liiallinen epävarmuus voi johtaa ahdistuksen kokemukseen ja ahdistuneisuuteen.
• Joskus voi olla vaikea tunnistaa tekijöitä, jotka ahdistusta aiheuttavat.
• Tunne on usein samanlainen kuin pelko, mutta kun pelkää jotain, tietää yleensä pelon syyn. Ahdistuksen syytä ja aiheuttajaa ei välttämättä tiedetä.

Liiallinen epävarmuus ja epäselvyys

Monikielisessä ja kulttuurienvälisessä kontekstissa voidaan puhua pelosta, joka liittyy joko todelliseen tai ennakoituun vuorovaikutukseen erilaisista kulttuurisista ja kielellisistä taustoista olevien ihmisten kanssa.

Tunteet ja niiden hallinta - TUTUSTU

Liiallinen epävarmuus voi johtaa:

• tilanteen, henkilön tai kontekstin välttelyyn​
• toisten syyttämiseen omasta pahasta olosta ja ongelmista​
• eristäytymisen ja vieraantuneisuuden kokemuksiin (alienation)​
• uupumiseen ja väsymiseen (jopa burnout)

Mitä voimakkaista tunteista seuraa?

• psykosomaattisiin oireisiin, kuten kivut ja säryt
• ​lievään vainoharhaisuuteen
• esimerkiksi istut kahvipöydässä ja yhtäkkiä seurassasi olevat ihmiset alkavat puhua kieltä, jota et ymmärrä - mitä ajattelet?
• haluttomuuteen käyttää ja/tai oppia uutta kieltä)

Tunteet ja niiden hallinta - TUTUSTU

Epävarmuus ja vireytyminen voimavarana​

• Epävarmuus ei automaattisesti aiheuta ahdistusta. Se voi aiheuttaa myös myönteisiä tunnereaktioita.

• Epävarmuus voidaan kokea myös positiivisena voimavarana.​
• Jotkut nauttivat tilanteista, joissa he kokevat epävarmuutta (esim. suunnittelemattomat matkat ja yllättävät tilanteet).
• Toiset taas kokevat yllättävät ja uudet tilanteet erittäin epämiellyttävinä. ​

• Epävarmuus voi joskus olla hyödyllistä ja sen avulla ihmiset voivat ylläpitää toivoa ja optimismia.

• Kun emme tiedä, mitä on tulossa, voimme nähdä tulevan optimistisesti.

Tunteet ja niiden hallinta - TUTUSTU

• Yleisesti ajatellaan, että epävarmuutta voidaan hallita tiedon avulla.
• Mitä enemmän meillä on tietoa asiasta / tilanteesta / kontekstista, sitä vähemmän koemme epävarmuutta.​

• Kieliin liittyvät epävarmuuden vähentämisen strategiat voivat olla esimerkiksi kielen vaihtaminen, kääntäminen, tai muunlaisen tuen pyytäminen.​

• Usein negatiivisista tunteista puhuminen auttaa käsittelemään niitä.

Mitä voi tehdä hallitakseen liiallista epävarmuutta?

Tunteet ja niiden hallinta - TUTUSTU

Psykologiassa on tunnistettu universaaleja tunteita, jotka näkyvät ihmisten kasvoilla hyvin samoilla tavoin riippumatta iästä, sukupuolesta tai etnisestä taustasta. Nämä perustunteet ovat onnellisuus, surullisuus, viha, inho, pelko ja yllättyneisyys​. ​

Toisaalta eri kulttuureissa voi olla eroja sen suhteen, mikä herättää voimakkaita tunteita tai miten niitä on soveliasta ilmaista.

• Onko esimerkiksi hyväksyttävää ilmaista surua itkemällä julkisesti vai ei?

• Tai missä tilanteessa on soveliasta korottaa ääntään tai fyysisesti ottaa kontaktia toiseen?​

​

Tunteet sekä kulttuuriset normit ja arvot

Käsitykset siitä, millainen tunneilmaisu on soveliasta, millaisia ilmenemismuotoja erilaiset tunteet saavat ja miten niitä osoitetaan, muuttuvat myös ajan myötä.

• Esimerkiksi se, miten länsimaisessa ajattelussa ymmärretään romanttinen rakkaus, on muuttunut 100 vuodessa - ritarillisesta kaipauksesta toverilliseen työntekemiseen maaseutuyhteiskunnassa ja aina Hollywoodin maalailemiin heteronormatiivisiin intohimoisiin parisuhteisiin. ​

Tunteet ja niiden hallinta - TUTUSTU

Tunteiden tunnistaminen ja käsitteleminen ovat osa monikielistä ja kulttuurienvälistä osaamista​

“…developing intercultural competence encompasses processes of acknowledging reluctance and fear, foregrounding and questioning stereotypes, monitoring feelings and emotions, working through confusion, and grappling with complexity.”

​(Holmes & O'Neill, 2012, p. 707)​

Tunteet ja niiden hallinta - TUTUSTU

Lähteitä

Babrow, A. S., Hines, S. C., & Kasch, C. R. 2000. Managing uncertainty in illness explanation: An application of problematic integration theory. In B. B. Whaley (Ed.), Explaining illness: Research, theory, and strategies (pp. 41–67). Lawrence Erlbaum Associates Publishers. ​ Berger, C. R. 1995. Inscrutable goals, uncertain plans, and the production of communicative action. In C. R. Berger & H. M. Burgoon (Eds.), Communication and social influence processes (pp. 1 - 28). East Lansing: Mishigan State University Press.​ Brashers, D.E. 2001. Communication and Uncertainty Management. Journal of Communication, 51: 477-497. https://doi.org/10.1111/j.1460-2466.2001.tb02892.x​ Gudykunst , W.B . 1985. A model of uncertainty reduction in intercultural encounters. Journal of Language and Social Psychology, 4 : 79 – 98 . Holmes, P. & O’Neill, G. 2012. Developing and evaluating intercultural competence: Ethnographies of intercultural encounters. International Journal of Intercultural Relations, 36 (5), 707–718. ​ Lee, H.O. and Boster, F. 1991. Social information for uncertainty-reduction during initial interaction . In S. Ting-Toomey & K. Korzenny (Eds.) Cross-cultural interpersonal communication. 189 – 212. Newbury Park , CA : Sage . ​

Tästä pääset alaosion alkuun, jos haluat kokeilla toista vaihtoehtoa

Tunteet ja niiden hallinta​ - TOIMI

Kuinka reagoisit tilanteessa? Katso video ja valitse A, B, C, tai D.

Vastaan suomeksi:"Voisitko vielä toistaa, miten voisin auttaa sinua?"

Ahdistun ja poistun paikalta.

Kysyn henkilöltä puhuuko hän englantia.

Ich antworte auf Deutsch.

Tunteet kulttuurienvälisessä ja monikielisessä vuorovaikutuksessa​ - toimi

Tästä pääset alaosion alkuun, jos haluat kokeilla toista vaihtoehtoa

Tunteet ja niiden hallinta​ - TOIMI

Kuinka reagoisit tilanteessa? Katso video ja valitse A, B tai C.

Jatkan englannilla, sillä henkilö ei selvästikään puhu suomea riittävän hyvin.

Vastaan suomeksi ”Sori, en pysty auttamaan”.

Vastaan suomeksi ”Voisitko vielä toistaa, miten voisin auttaa sinua?”

Siirry Pohdi-osioon

Tästä pääset alaosion alkuun, jos haluat kokeilla toista vaihtoehtoa

Tunteet ja niiden hallinta​ - TOIMI

Eksynyt henkilö selvästi ilahtui saksan osaamisestasi. Yhteisen kielen kautta epävarmuus voi vähentyä ja samankaltaisuuden kokemus lisääntyä, mikä auttaa rakentamaan luottamusta sekä vuorovaikutussuhteita.

Siirry Pohdi-osioon

Tästä pääset alaosion alkuun, jos haluat kokeilla toista vaihtoehtoa

Tunteet ja niiden hallinta​ - TOIMI

Yhteinen kieli voi joskus olla sellainen, jota toinen tai kaikki osapuolet eivät puhu täysin sujuvasti. Keskeistä onkin osata mukauttaa omaa kielenkäyttöään ymmärrettävälle tasolle sekä sietää epävarmuutta, jota ymmärtämisen haasteet saattavat joskus aiheuttaa.

Siirry Pohdi-osioon

Tunteet ja niiden hallinta - POHDI

Miten tunteet vaikuttavat vuorovaikutukseen?

• Mitä tunteita sinulle herää, kun kohtaat ihmisen, joka puhuu eri kieltä äidinkielenään? Tai joka puhuu kieltä, jota itse et osaa kovin hyvin?​

• Mitä tunnet, kun toinen toimii jossakin tilanteessa täysin päinvastoin kuin sinä?​

• Mitä tunnet tilanteessa, jossa et täysin ymmärrä, mitä tapahtuu tai mitä vuorovaikutuksen osapuolet tarkoittavat? Tai, jos epäilet, että he eivät ymmärrä sinua?

Jos aloitat tästä osasta ennen Toimi- ja Tutustu-osia, palaa näihin kysymyksiin uudelleen, kun olet käynyt läpi muut osat. ​

Pohdi esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

• Millaisia keinoja voisit tilanteessa käyttää, etteivät kokemasi tunteet (tai muiden kokemat tunteet) haittaa liikaa vuorovaikutustanne?​

• Miten asennoidut epävarmuutta ja ahdistuneisuutta herättäviin tilanteisiin ja pystytkö hallitsemaan näitä tunteita jollain tavalla?

Tunteet ja niiden hallinta​ - SANOITTAMINEN

Monikielinen ja kulttuurienvälinen vuorovaikutusosaaminen (MICC) - sanoittaminen

Seuraavalta sivulta löydät sanoituksia tunteisiin ja niiden hallintaan liittyen.

Muista, että kaikki sivuston teemat ovat suhteessa toisiinsa. Muista myös, että tarkoituksenmukaisuus, tehokkuus ja eettisyys ovat tilanteessa ja kontekstissa tehtyjä tulkintoja vuorovaikutuksesta.

Omia asenteitaan ja motivaatiotaan kannattaa työstää ja tietoja (esim. ymmärrystä tunteiden merkityksestä vuorovaikutukseen) ja taitoja (esim. kykyä tarkastella vuorovaikutukseen liittyviä tunnetekijöitä) hankkia lisää.

Tunteet ja niiden hallinta​ - SANOITTAMINEN

Asenne ja motivaatio

Viestintävarmuus kielellisesti ja kulttuurisesti erilaisissa tilanteissa, konteksteissa ja suhteissa​

​

• suhtaudun positiivisesti ja koen varmuutta kulttuurienvälisissä ja monikielisissä konteksteissa ja vuorovaikutustilanteissa

• olen motivoitunut hallitsemaan epävarmuutta ja vähentämään (sekä muiden että omaa) epämukavuutta monikielisissä ja kulttuurienvälisissä tilanteissa ja konteksteissa

​

Tiedot

Taidot

Tunteet ja niiden hallinta​ - SANOITTAMINEN

Tiedot

Tietoa voimakkaiden tunteiden, kuten epävarmuuden ja epätietoisuuden aiheuttajista vuorovaikutustilanteissa JA TIETOA TUNTEIDEN HALLINNAN KEINOISTA

Taidot

​

• ymmärrän, että uudet tilanteet ja kontekstit voivat herättää (voimakkaita) tunnereaktioita

• tiedän erilaisia strategioita, joiden avulla voin hallita ja käsitellä (voimakkaita) tunteita uusissa ja epävarmuutta herättävissä tilanteissa ja konteksteissa

Asenne ja motivaatio

Tunteet ja niiden hallinta​ - SANOITTAMINEN

Taidot

• epävarmuuden sieto: kykenen hyväksymään epätietoisuuden ja selkeyden puutteen ja käsittelemään sitä rakentavasti

• tunnistan ja kykenen säätelemään omia tunteitani erilaisissa uusissa tilanteissa ja konteksteissa

• kykenen tukemaan toisia epävarmuutta aiheuttavissa tilanteissa, konteksteissa ja/tai vuorovaikutussuhteissa

Tunteiden ja epävarmuuden hallinta

Asenne ja motivaatio

Tiedot

Tunteet ja niiden hallinta​ - SANOITTAMINEN

Kun olet tutustunut kaikkiin tunteet ja niiden hallinta -osiin...

Muista, että monikielistä ja kulttuurienvälistä vuorovaikutusosaamista voi ja kannattaa kehittää läpi elämän.

Mitä nyt tiedät tunteiden ja vuorovaikutuksen yhteydestä, ja mitä haluat vielä oppia? Miten tässä osiossa oppimasi voi auttaa sinua sanoittamaan osaamistasi esim. työnhaussa? Tehdessäsi omaa kansainvälistymissuunnitelmaasi hyödynnä myös tämän osion pohdintoja!

Kaikkien teemaosioiden etusivulle

Vuorovaikutuksen valta-asetelmat

Kyseisen teemasivun alkuun (tämä sivu)

Linkki MICC-sivustolle

VUORO-VAIKUTUKSEN VALTA-ASETELMAT Miten ne liittyvät kansainvälisyys-osaamiseen?

Pohdi

Toimi

Tutustu

• Miten kielen valinta ja kielitaito liittyvät valtaan?
• Miten valta-asetelmat näkyvät ja miten niistä neuvotellaan vuorovaikutuksessa?
• Miten edistät tasa-arvoista vuorovaikutusta?

Osaamisen sanoittaminen

Kuuntele sivu

Vuorovaikutuksen valta-asetelmat - TUTUSTU

Tämä video tutustuttaa sinut vuorovaikutuksessa ilmeneviin valta-asetelmiin. Huom. suomen- ja englanninkielinen tekstitys valittavissa videon alapalkin asetuksista.

Vuorovaikutuksen valta-asetelmat - TOIMI

Liittyvätkö alla olevat lauseet mielestäsi jollakin tavoin valtaan?

merkin takaa löydät reaktion, jonka lause voi jollekin toiselle tuottaa. merkin takana on tietoa, kuinka valta ilmenee.

"Se ei vaan nyt ymmärrä, mitä mä sanon."

"Mun englanti on kyllä tosi sujuvaa. Puhun melkein natiivin lailla."

"Suomalainen koulutus on maailman huippua."

"Ulkomaalaisena opiskelijana minun on vaikea oppia suomea."

Vuorovaikutuksen valta-asetelmat - TOIMI

Liittyvätkö alla olevat lauseet mielestäsi jollakin tavoin valtaan?

merkin takaa löydät reaktion, jonka lause voi jollekin toiselle tuottaa. merkin takana on tietoa, kuinka valta ilmenee,

"Voitko sä esitellä tän, kun sä puhut paremmin?"

"En jaksa kuunnella, koska toi puhuu huonoa suomea."

"Miksi toi ei osallistu tähän ryhmätyöhön?"

"Tytöt ovat yhtä hyviä matematiikassa kuin pojat."

Vuorovaikutuksen valta-asetelmat - TOIMI

Liittyvätkö alla olevat lauseet mielestäsi jollakin tavoin valtaan?

merkin takaa löydät reaktion, jonka lause voi jollekin toiselle tuottaa. merkin takana on tietoa, kuinka valta ilmenee.

"Mä oon ollu täällä töissä jo 30 vuotta. Kyllä minä tiedän, miten nää hommat tehdään."

"Kohtaan kadulla henkilön, joka kysyy osittaisella suomella jotain. Vastaan hänelle englannin kielellä."

10

12

"Mä esitän mielipiteen ja te olette hiljaa."

11

"Englannilla pärjää hyvin."

Vuorovaikutuksen valta-asetelmat - POHDI

Miten havaita vuorovaikutuksen valta-asetelmat?

Jos aloitat tästä osasta ennen Toimi- ja Tutustu-osia, palaa näihin kysymyksiin uudelleen, kun olet käynyt läpi muut osat. ​

Pohdi esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

• Oletko kiinnittänyt huomioita siihen, miten valtarakenteet näkyvät vuorovaikutuksessa erilaisissa tilanteissa? Mieti esimerkkejä tilanteista.
• Toimitko yleensä vuorovaikutustilanteissa niin, että ne olisivat mahdollisimman tasa-arvoisia? Miten sen teet?
• Tunnistatko erilaisia kieleen ja kielenkäyttöön liittyviä valta-asetelmia?
• Pystytkö kyseenalaistamaan omat tulkintasi vuorovaikutus-tilanteessa ja ottamaan niihin etäisyyttä tarkastelemalla niitä myös muista näkökulmista?

Vuorovaikutuksen valta-asetelmat- SANOITTAMINEN

Monikielinen ja kulttuurienvälinen vuorovaikutusosaaminen (MICC) - sanoittaminen

Seuraavalta sivulta löydät sanoituksia vuorovaikutuksen valta-asetelmiin liittyen.

Muista, että kaikki sivuston teemat ovat suhteessa toisiinsa. Muista myös, että tarkoituksenmukaisuus, tehokkuus ja eettisyys ovat tilanteessa ja kontekstissa tehtyjä tulkintoja vuorovaikutuksesta.

Omia asenteitaan ja motivaatiotaan kannattaa työstää. Tietoja (esim. ymmärrystä valta-asetelmista muuttuvina ja neuvoteltavissa olevina ilmiöinä ja käytänteenä) ja taitoja (esim. kykyä tarkastella vuorovaikutukseen liittyviä tekijöitä) on hyvä hankkia lisää.

Vuorovaikutuksen valta-asetelmat - SANOITTAMINEN

EMPATIA​

• olen halukas asettumaan toisten asemaan​
• haluan eläytyä toisten kokemuksiin tieto- ja/tai tunnetasolla

​TIETOISUUS VUOROVAIKUTUKSEEN LIITTYVISTÄ KULTTUURISISTA TULKINNOISTA JA VALTA-ASETELMISTA

• tunnistan vuorovaikutuksessa ilmeneviä valta-asetelmia​
• olen motivoitunut tarkastelemaan kriittisesti vuorovaikutuksessa ilmeneviä valta-asetelmia ja haluan toimia tasa-arvoa edistävästi​

KUNNIOITUS JA KIINNOSTUS MONINAISUUTTA KOHTAAN​

• en halua arvottaa paremmaksi tai huonommaksi erilaisia tapoja, normeja ja arvoja

Asenne ja motivaatio

Tiedot

Taidot

Vuorovaikutuksen valta-asetelmat - SANOITTAMINEN

Tiedot

TIETOA VALLASTA JA VALLANKÄYTÖSTÄ KULTTUURIENVÄLISESSÄ JA MONIKIELISESSÄ VUOROVAIKUTUKSESSA​

• ymmärrän, että kielitaidolla ja kielenkäytöllä on yhteys valtaan ja vallankäyttöön niin globaalisti, kuin paikallisestikin sekä yhteiskunnan toiminnassa että sosiaalisissa suhteissa ​
• olen tietoinen prioriteettien, etuoikeuksien, vallan ja ylpeydenaiheiden yhteydestä kulttuurisiin ja kielellisiin identiteettineuvotteluihin​

TIETOA VUOROVAIKUTUKSEN RAKENTUMISESTA, OLEMUKSESTA JA PERIAATTEISTA ERILAISISSA TILANTEISSA JA KONTEKSTEISSA​

• ymmärrän, että sanallista ja sanatonta viestintää ja vuorovaikutusta voidaan tulkita eri tavoin eri tilanteissa, konteksteissa ja/tai vuorovaikutussuhteissa​
• ymmärrän, että vuorovaikutuksen tehokkuus ja tarkoituksenmukaisuus ovat tilanteisia ja kontekstisidonnaisia​

​TIETOA KIELISTÄ JA KIELTEN OPPIMISESTA​

• ymmärrän, millaiset omat kielelliset ja monikieliset resurssini ovat ja miten voin niitä parantaa​
• minulla on tietoa tavoista arvioida kieliosaamista

Taidot

Asenne ja motivaatio

Vuorovaikutuksen valta-asetelmat - SANOITTAMINEN

JOUSTAVUUS JA MUKAUTTAMINEN​

• kykenen huomioimaan useita erilaisia näkökulmia ​
• kykenen vaihtamaan kieliä ja viestintätyyliä tilanteen mukaan ja siten varmistamaan, että vuorovaikutus rakentaa ymmärrystä erilaisis­­ta monikielisistä ja monikulttuurisista taustoista tulevien kanssa ja mahdollistaa kaikkien osallistumisen​

​ VUOROVAIKUTUSSUHTEIDEN LUOMISEN JA YLLÄPITÄMISEN TAIDOT​ ​

• kykenen antamaan ja vastaanottamaan sosiaalista tukea tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti eri tilanteissa​

​ KRIITTISEN AJATTELUN TAIDOT ​ ​

• osaan olla arvottamatta/tuomitsematta​
• osaan tarkastella kriittisesti vuorovaikutuksessa tekemiäni tulkintoja ​

​ KIELITAITO​ ​

• osaan tarkastella ja arvioida miten käytetty kieli vaikuttaa tiedon, mielipiteiden, ajatusten, ideologioiden ja tietoisuuden rakentumiseen​
• osaan käyttää kieltä/eri kieliä tilanteeseen ja kontekstiin sopivalla tavalla​
• kykenen käyttämään kielitaitoani joustavasti tilanteessa selviämiseen yhdellä kielellä (mm. uudelleen muotoilu, yksinkertaistaminen, toisto, selittäminen, kiertoilmaisut)

Taidot

Asenne ja motivaatio

Tiedot

Vuorovaikutuksen valta-asetelmat - SANOITTAMINEN

Kun olet tutustunut kaikkiin vuorovaikutuksen valta-asetelmat -osiin...

Muista, että monikielistä ja kulttuurienvälistä vuorovaikutusosaamista voi ja kannattaa kehittää läpi elämän.

Mitä nyt tiedät vuorovaikutuksen valta-asetelmista ja mitä haluat vielä oppia? Miten tässä osiossa oppimasi voi auttaa sinua sanoittamaan osaamistasi esim. työnhaussa? Tehdessäsi omaa kansainvälistymissuunnitelmaasi hyödynnä myös tämän osion pohdintoja!

Kaikkien teemaosioiden etusivulle

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot

Kyseisen teemasivun alkuun (tämä sivu)

Linkki MICC-sivustolle

KATEGORISOINTI, STEREOTYPIAT JA ENNAKKOLUULOT Miten ne liittyvät kansainvälisyys-osaamiseen?

• Mitä pitää tietää kategorisoinnista, stereotypioista ja ennakkoluuloista?

• Miten ne näkyvät vuorovaikutuksessa?
• Miten voi oppia huomaamaan niitä?
• Miten niihin voi reagoida?

Pohdi

Toimi

Tutustu

Osaamisen sanoittaminen

Kuuntele sivu

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TUTUSTU

4. Miten ne näkyvät viestinnässä?

1. Mitä ne ovat?

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot

Kyseisen alaosion alkuun

2. Miksi niitä on olemassa?

5. Miten ne voi oppia huomaa-maan?

3. Millaisia ne ovat ja miten ne meihin vaikuttavat?

6. Miten niihin voi reagoida?

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TUTUSTU

• Koska maailma on kompleksinen, meillä on tarve yksinkertaistaa ja ryhmitellä asioita ja ilmiöitä erilaisiin kategorioihin.
• Kategorisointi auttaa meitä hahmottamaan moninaista ympäristöämme, mutta sen seurauksena yksinkertaistamme ympäröivää maailmaa.
• Yksittäiset eroavaisuudet voivat jäädä huomiotta.
• Tieto siitä, mistä yksittäisestä piirteestä, ilmiöstä tai asiasta yleistys on syntynyt, katoaa.

Kategorisointi

Stereotypiat

Ennakkoluulot

1. Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - mitä ne ovat?

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TUTUSTU

• Stereotypia on tiedollinen rakenne, jossa joku piirre tai asia yleistetään koskemaan kokonaista ryhmää. Siihen liittyy odotuksia ja uskomuksia ryhmän käyttäytymisestä tai ominaispiirteistä.
• Stereotypia voi olla myönteinen,

neutraali tai kielteinen.

• Stereotypioita voi muodostua myös ihmisten havaittavissa olevien piirteiden, kuten oletetun iän, ihon- tai hiustenvärin mukaan.

• Toisaalta stereotypioita liitetään lähes mihin tahansa ryhmään tai yhteisöön, kuten harrastusryhmiin, opiskelualaan, tai vaikka henkilöiden käyttämään kieleen liittyen.

• Stereotypioilla voi olla linkki todelliseen toimintaan tai esimerkiksi arvoihin, joita stereotypian kohteena olevilla henkilöillä on, mutta usein stereotypiat ovat harhaanjohtavia ja perustuvat “kuulopuheisiin”.

Stereotypiat

Ennakkoluulot

Kategorisointi

1. Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - mitä ne ovat?

Esimerkki

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TUTUSTU

• Ennakkoluulo on yleensä stereotypioihin perustuva, negatiivinen käsitys yksilöstä tai ryhmästä. Siihen liittyy usein kielteisiä asenteita tai tunteita toisia kohtaan joidenkin heidän ominaisuuksiensa vuoksi.

• Ryhmät, joihin henkilö ei koe kuuluvansa, voivat näyttäytyä uhkaavina tai pelottavina ja ennakkoluulot toimivat ikään kuin perusteluna ja oikeutuksena omille negatiivisille tunteille ja asenteille.

Ennakkoluulot

Kategorisointi

Stereotypiat

1. Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - mitä ne ovat?

Kategorisointi, stereotypiat, ennakkoluulot - TUTUSTU

2. Miksi yleistämme ja kategorisoimme?

• Stereotypiat helpottavat toimintaa ja ajattelua, sillä niillä yksinkertaistetaan kompleksista ympäristöä.

• Positiivisilla stereotypioilla voidaan myös vahvistaa ryhmän kokemaa koheesiota.
• Omaan ryhmään liitetään usein enemmän myönteisiä tunteita ja toisiin ryhmiin enemmän kielteisiä tunteita.

• Stereotypiat toimivat usein arvottamisen välineenä ja niillä voidaan perustella syrjivää toimintaa.
• Stereotypioista puhuttaessa niitä saatetaan uusintaa tai vahvistaa.
• Stereotypian kyseenalaistaminen saattaa myös joissakin tapauksissa vahvistaa sitä. (Beukeboom & Burgers, 2019)

Esimerkki

Kategorisointi, stereotypiat, ennakkoluulot - TUTUSTU

3. mILLAISIA STEREOTYPIAT JA ENNAKKOLUULOT VOIVAT OLLA JA MITEN NE VAIKUTTAVAT MEIHIN?

• Ne yksinkertaistavat ryhmän jäsenten ominaisuuksia tai piirteitä.
• Ne voivat vaikuttaa siihen, mitä asioita havaitsemme, muistamme ja jaamme eteenpäin.
• Usein stereotypioita ja ennakkoluuloja vahvistavaa tietoa havaitaan, muistetaan ja jaetaan enemmän kuin niitä kumoavaa tietoa.
• Yleistykset meistä ja toisista vaikuttavat myös siihen, miten näemme itsemme osana erilaisia ryhmiä ja yhteisöjä.
• Jos meidän yleistetään usein kuuluvan johonkin tiettyyn ryhmään, se saattaa vahvistaa meidän kuuluvuuttamme ryhmään ja ryhmäidentiteettiämme.
• Saatamme alkaa toimimaan stereotypian odotusten mukaisesti.

• Toisiin ryhmiin liittyvä stereotyyppinen yksinkertaistaminen vaikuttaa siis sekä stereotypian esittäjään että siihen ryhmään, josta se kerrotaan.
• Stereotypiat ja itseään toteuttava ennuste ovat suhteessa toisiinsa.

Esimerkki

Lisätietoja

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TUTUSTU

4. Miten stereotypiat ja ennakkoluulot näkyvät viestinnässä?

• Stereotypiat ja ennakkoluulot heijastavat, rakentavat ja ylläpitävät uskomuksia sosiaalisista kategorioista.

• Ne tulevat näkyviksi vuorovaikutuksessa tiedostettujen tai tiedostamattomien kielellisten valintojen ja kuvallisen viestinnän kautta.

• Myös uutiset, viihdeteollisuus ja sosiaalinen media toistavat, luovat ja ylläpitävät stereotyyppisiä asenteita tai ennakkoluuloja.

• Käyttämällä yleistyksiä tai kategorisointeja jaamme usein olemassa olevia stereotypioita ja näin vahvistamme ja ylläpidämme niitä.

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TUTUSTU

• Stereotypiat ja ennakkoluulot tulevat näkyviksi kielellisten valintojen kautta. Siksi on tärkeää tiedostaa sekä mitä sanotaan että miten sanotaan.
• Tutkimusten mukaan stereotypioiden mukaista tietoa jaetaan näkyvämmin kuin sen vastaista.
• Jos esimerkiksi maahanmuuttajista mediassa puhutaan negatiivisesti, lisää se negatiivisia stereotyyppisiä asenteita yleisössä.
• Jos siis jotain piirrettä korostetaan laajasti, siitä tulee helposti yleinen uskomus tai jopa itseään toteuttava ennustus.
• Mitä vahvempi stereotypia on, sitä vaikeampaa on stereotypian vastainen tieto ottaa vastaan.

5. Miten tiedostaa ja huomata stereotypioita ja ennakkoluuloja vuorovaikutuksessa?

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TUTUSTU

• Sekä kuulijalla että puhujalla on vuorovaikutustilanteessa vastuu.

• Yksi keino on huomata itse käyttämänsä stereotypiat tai ennakkoluulot reflektoimalla omaa tapaansa ajatella ja puhua.

• Stereotypioita on vaikeaa muuttaa, mutta on mahdollista keskustella, millaiseen tietoon ne perustuvat.

• Kategorisoivien yleistysten ja stereotypioiden käyttäminen voi vahvistaa niitä.
• Omia kielellisiä valintojaan voi oppia tiedostamaan.

6. Miten stereotypioihin ja ennakkoluuloihin voi reagoida?

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TUTUSTU

Beukeboom, C. J., & Burgers, C. 2019. How stereotypes become shared knowledge: An integrative review on the role of biased language use in communication about categorized individuals. In Review of Communication Research, 7, 1-37. Retrieved from https://www.proquest.com/scholarly-journals/how-stereotypes-become-shared-knowledge/docview/2653337230/se-2Jiafu, Qi. 2016. Die Auswirkungen von Stereotypen auf die interkulturelle Kommunikation. In: Literaturstraße: Chinesisch-deutsches Jahrbuch für Sprache, Literatur, Kultur. Heidelberg: Universitätsbibliothek, 431 – 443 https://doi.org/10.11588/litst.2016.0.58236 Madon, S., et al. 2018. The Accumulation of Stereotype-Based Self-Fulfilling Prophecies. Journal of Personality and Social Psychology, vol. 115, no. 5, Oct. 2018, pp. 825–44, doi:10.1037/pspi0000142. Mandelbaum, E. 2016. Attitude, Inference, Association: On the Propositional Structure of Implicit Bias. Noûs, 50(3), 629–658. http://www.jstor.org/stable/26631408 Ruscher, J. B. 1998. Prejudice and stereotyping in everyday communication. In Advances in experimental social psychology, vol. 30. Elsevier, 241-307. https://doi.org/10.1016/S0065-2601(08)60385-8 Ruscher, J. 2017, August 22. Prejudiced Communication. Oxford Research Encyclopedia of Communication. Retrieved 29 Apr. 2025, from https://oxfordre.com/communication/view/10.1093/acrefore/9780190228613.001.0001/acrefore-9780190228613-e-419.

Lähteet

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TOIMI

Kyseisen alaosion alkuun

Päättele seuraavien ääninäytteiden perusteella, millaisia puhujat ovat.

ääni 1 ENGLANTI

ääni 1 suomi

ääni 2 suomi

ääni 2 ENGLANTI

ääni 3 suomi

ääni 3 ENGLANTI

ääni 4 suomi

ääni 4 ENGLANTI

1/5

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TOIMI

Ääni 1 suomi

Vastaa ja klikkaa seuraava, niin näet prosentteina, minkä vaihtoehdon muut ovat valinneet.

2/5

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TOIMI

Ääni 1 suomi

Vastaa ja klikkaa seuraava, niin näet prosentteina, minkä vaihtoehdon muut ovat valinneet

3/5

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TOIMI

Ääni 1 suomi

Vastaa ja klikkaa seuraava, niin näet prosentteina, minkä vaihtoehdon muut ovat valinneet

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TOIMI

4/5

Ääni 1 suomi

Vastaa ja klikkaa seuraava, niin näet prosentteina, minkä vaihtoehdon muut ovat valinneet

5/5

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TOIMI

Ääni 1 suomi

Vastaa ja klikkaa seuraava, niin näet prosentteina, minkä vaihtoehdon muut ovat valinneet

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TOIMI

Millainen henkilö oikeasti on?

Kuinka moni arvauksistasi oli oikea ?

Puhuja oli venäjää äidinkielenään puhuva, yli 60-vuotias, eläkkeellä oleva venäjän opettaja. Kollegoiden mielestä hän voi vaikuttaa joskus tiukalta, mutta on myös rohkea.

seuraava ääninäyte

1/5

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TOIMI

Ääni 2 suomi

Vastaa ja klikkaa seuraava, niin näet prosentteina, minkä vaihtoehdon muut ovat valinneet

2/5

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TOIMI

Ääni 2 suomi

Vastaa ja klikkaa seuraava, niin näet prosentteina, minkä vaihtoehdon muut ovat valinneet

3/5

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TOIMI

Ääni 2 suomi

Vastaa ja klikkaa seuraava, niin näet prosentteina, minkä vaihtoehdon muut ovat valinneet

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TOIMI

4/5

Ääni 2 suomi

Vastaa ja klikkaa seuraava, niin näet prosentteina, minkä vaihtoehdon muut ovat valinneet

5/5

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TOIMI

Ääni 2 suomi

Vastaa ja klikkaa seuraava, niin näet prosentteina, minkä vaihtoehdon muut ovat valinneet

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TOIMI

Millainen henkilö oikeasti on?

Kuinka moni arvauksistasi oli oikea ?

Puhuja oli suomea äidinkielenään puhuva, 26-vuotias, JYU:n johtamisen opiskelija, joka toimii myös jääkiekkojoukkueen päävalmentajana. Hän on fyysisesti aktiivinen. Kavereiden mielestä hän on rohkea ja seurallinen, mutta voi vaikuttaa joskus tiukalta ja päättäväiseltä.

seuraava ääninäyte

1/5

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TOIMI

Ääni 3 suomi

Vastaa ja klikkaa seuraava, niin näet prosentteina, minkä vaihtoehdon muut ovat valinneet

2/5

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TOIMI

Ääni 3 suomi

Vastaa ja klikkaa seuraava, niin näet prosentteina, minkä vaihtoehdon muut ovat valinneet

3/5

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TOIMI

Ääni 3 suomi

Vastaa ja klikkaa seuraava, niin näet prosentteina, minkä vaihtoehdon muut ovat valinneet

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TOIMI

4/5

Ääni 3 suomi

Vastaa ja klikkaa seuraava, niin näet prosentteina, minkä vaihtoehdon muut ovat valinneet

5/5

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TOIMI

Ääni 3 suomi

Vastaa ja klikkaa seuraava, niin näet prosentteina, minkä vaihtoehdon muut ovat valinneet

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TOIMI

Millainen henkilö oikeasti on?

Kuinka moni arvauksistasi oli oikea ?

Puhuja oli hollantia äidinkielenään puhuva, noin 30-vuotias, korkeakoulussa opettajana toimiva perheellinen nainen. Kollegoiden mielestä hän on helposti innostuva ja aloitteellinen työkaveri.

seuraava ääninäyte

1/5

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TOIMI

Ääni 4 suomi

Vastaa ja klikkaa seuraava, niin näet prosentteina, minkä vaihtoehdon muut ovat valinneet

2/5

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TOIMI

Ääni 4 suomi

Vastaa ja klikkaa seuraava, niin näet prosentteina, minkä vaihtoehdon muut ovat valinneet

3/5

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TOIMI

Ääni 4 suomi

Vastaa ja klikkaa seuraava, niin näet prosentteina, minkä vaihtoehdon muut ovat valinneet

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TOIMI

4/5

Ääni 4 suomi

Vastaa ja klikkaa seuraava, niin näet prosentteina, minkä vaihtoehdon muut ovat valinneet

5/5

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TOIMI

Ääni 4 suomi

Vastaa ja klikkaa seuraava, niin näet prosentteina, minkä vaihtoehdon muut ovat valinneet

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TOIMI

Millainen henkilö oikeasti on?

Kuinka moni arvauksistasi oli oikea ?

Puhuja oli japania äidinkielenään puhuva, noin 30-vuotias nainen, joka opiskelee IT-alaa ja opettaa japanin kieltä ja kulttuuria. Hänellä on aiemmat tutkinnot sekä humanistiselta että terveysalalta. Hän pitää eläimistä. Kollegoiden ja kavereiden mielestä hän on ystävällinen ja joskus hieman ujo.

seuraava ääninäyte

1/5

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TOIMI

Ääni 1 englanti

Vastaa ja klikkaa seuraava, niin näet prosentteina, minkä vaihtoehdon muut ovat valinneet

2/5

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TOIMI

Ääni 1 englanti

Vastaa ja klikkaa seuraava, niin näet prosentteina, minkä vaihtoehdon muut ovat valinneet

3/5

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TOIMI

Ääni 1 englanti

Vastaa ja klikkaa seuraava, niin näet prosentteina, minkä vaihtoehdon muut ovat valinneet

4/5

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TOIMI

Ääni 1 englanti

Vastaa ja klikkaa seuraava, niin näet prosentteina, minkä vaihtoehdon muut ovat valinneet

5/5

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TOIMI

Ääni 1 englanti

Vastaa ja klikkaa seuraava, niin näet prosentteina, minkä vaihtoehdon muut ovat valinneet

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TOIMI

Millainen henkilö oikeasti on?

Kuinka moni arvauksistasi oli oikea ?

Puhuja oli ranskaa äidinkielenään puhuva, yli 60-vuotias, mutta edelleen työtä tekevä ja paljon matkustava ranskan kielitieteen ja opettajankoulutuksen professori (opettaja). Kollegoiden mielestä hän on rento ja ennakkoluuloton organisoija.

seuraava ääninäyte

1/5

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TOIMI

Ääni 2 englanti

Vastaa ja klikkaa seuraava, niin näet prosentteina, minkä vaihtoehdon muut ovat valinneet

2/5

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TOIMI

Ääni 2 englanti

Vastaa ja klikkaa seuraava, niin näet prosentteina, minkä vaihtoehdon muut ovat valinneet

3/5

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TOIMI

Ääni 2 englanti

Vastaa ja klikkaa seuraava, niin näet prosentteina, minkä vaihtoehdon muut ovat valinneet

4/5

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TOIMI

Ääni 2 englanti

Vastaa ja klikkaa seuraava, niin näet prosentteina, minkä vaihtoehdon muut ovat valinneet

5/5

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TOIMI

Ääni 2 englanti

Vastaa ja klikkaa seuraava, niin näet prosentteina, minkä vaihtoehdon muut ovat valinneet

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TOIMI

Millainen henkilö oikeasti on?

Kuinka moni arvauksistasi oli oikea ?

Puhuja oli suomea äidinkielenään puhuva, alle 30-vuotias, kulttuuri- ja yhteiskunta-antropologian opiskelija. Hän suorittaa tutkintoaan ulkomailla englanniksi. Kavereiden mielestä hän on rohkea, ennakkoluuloton, mutta mielipiteissään toisinaan melko tiukka.

seuraava ääninäyte

1/5

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TOIMI

Ääni 3 englanti

Vastaa ja klikkaa seuraava, niin näet prosentteina, minkä vaihtoehdon muut ovat valinneet

2/5

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TOIMI

Ääni 3 englanti

Vastaa ja klikkaa seuraava, niin näet prosentteina, minkä vaihtoehdon muut ovat valinneet

3/5

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TOIMI

Ääni 3 englanti

Vastaa ja klikkaa seuraava, niin näet prosentteina, minkä vaihtoehdon muut ovat valinneet

4/5

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TOIMI

Ääni 3 englanti

Vastaa ja klikkaa seuraava, niin näet prosentteina, minkä vaihtoehdon muut ovat valinneet

5/5

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TOIMI

Ääni 3 englanti

Vastaa ja klikkaa seuraava, niin näet prosentteina, minkä vaihtoehdon muut ovat valinneet

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TOIMI

Millainen henkilö oikeasti on?

Kuinka moni arvauksistasi oli oikea ?

Puhuja oli saksaa äidinkielenään puhuva, vähän yli 30-vuotias IT-rekrytoija. Hän on avoliitossa ja erittäin urheilullinen. Kavereiden mielestä hän on hauska, luotettava ja empaattinen.

seuraava ääninäyte

1/5

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TOIMI

Ääni 4 englanti

Vastaa ja klikkaa seuraava, niin näet prosentteina, minkä vaihtoehdon muut ovat valinneet

2/5

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TOIMI

Ääni 4 englanti

Vastaa ja klikkaa seuraava, niin näet prosentteina, minkä vaihtoehdon muut ovat valinneet

3/5

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TOIMI

Ääni 4 englanti

Vastaa ja klikkaa seuraava, niin näet prosentteina, minkä vaihtoehdon muut ovat valinneet

4/5

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot -TOIMI

Ääni 4 englanti

Vastaa ja klikkaa seuraava, niin näet prosentteina, minkä vaihtoehdon muut ovat valinneet

5/5

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TOIMI

Ääni 4 englanti

Vastaa ja klikkaa seuraava, niin näet prosentteina, minkä vaihtoehdon muut ovat valinneet

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - TOIMI

Millainen henkilö oikeasti on?

Kuinka moni arvauksistasi oli oikea ?

Puhuja oli japania äidinkielenään puhuva, 20-vuotias International Business -vaihto-opiskelija. Kavereiden mielestä hän on sosiaalinen ja suorapuheinen.

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - POHDI

Miten havaita stereotypiat ja ennakkoluulot vuorovaikutuksessa?

Jos aloitat tästä osasta ennen Toimi- ja Tutustu-osia, palaa näihin kysymyksiin uudelleen, kun olet käynyt läpi muut osat. ​ ​

Pohdi esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

• Oletko kiinnittänyt huomioita siihen, miten stereotypiat

ja ennakkoluulot näkyvät vuorovaikutuksessa? Mieti esimerkkejä tilanteista.

• Miten syrjintä ja stereotypioihin pohjaava puhe vaikuttavat ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja kokemuksiin?
• Miten omat kokemuksesi, arvosi ja asenteesi vaikuttavat vuorovaikutukseesi?
• Miten toimit, jos huomaat jonkin ennakko-oletuksesi vaikuttavan vuorovaikutukseesi?

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot- SANOITTAMINEN

Monikielinen ja kulttuurienvälinen vuorovaikutusosaaminen (MICC) - sanoittaminen

Seuraavalta sivulta löydät sanoituksia kategorisointeihin, stereotypioihin ja ennakkoluuloihin liittyen.

Muista, että kaikki sivuston teemat ovat suhteessa toisiinsa. Muista myös, että tarkoituksenmukaisuus, tehokkuus ja eettisyys ovat tilanteessa ja kontekstissa tehtyjä tulkintoja vuorovaikutuksesta.

Omia asenteitaan ja motivaatiotaan kannattaa työstää. Tietoja (esim. miten stereotypiat ja ennakkoluulot esiintyvät vuorovaikutuksessa ja vaikuttavat meihin) ja taitoja (esim. kykyä tarkastella vuorovaikutukseen liittyviä tekijöitä) on hyvä hankkia lisää.

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - SANOITTAMINEN

Asenne ja motivaatio

KUNNIOITUS JA KIINNOSTUS MONINAISUUTTA KOHTAAN

• en halua arvottaa paremmaksi tai huonommaksi erilaisia tapoja, normeja ja arvoja

JOUSTAVUUS

• olen motivoitunut kyseenalaistamaan ennakko-oletuksia, stereotypioita ja ennakkoluuloja

• haluan huomioida moninaisuutta ja välttää yleistyksiä

Tiedot

Taidot

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - SANOITTAMINEN

Tiedot

TIETOISUUTTA OMAN IDENTITEETIN RAKENTUMISESTA JA SIIHEN LIITTYVISTÄ ARVOISTA, NORMEISTA JA KÄYTTÄYTYMISESTÄ

• olen tietoinen omasta identiteetistäni ja siihen liittyvistä arvoista, asenteista, normeista ja käyttäytymisestä

TIETOA TOISEUDEN, KATEGORISOINNIN JA STEREOTYPIOIDEN PROSESSEISTA JA NIIDEN ILMENEMISESTÄ VUOROVAIKUTUKSESSA

• ymmärrän, mitä toiseudella, kategorisoinnilla, stereotypioilla ja ennakkoluuloilla tarkoitetaan
• olen tietoinen, kuinka toiseus, kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot ilmenevät vuorovaikutuksessa ja miten niitä voi haastaa
• tiedän, miten syrjintä voi vaikuttaa ihmisten kokemuksiin esimerkiksi hyväksytyksi tulemisesta, kuulumisesta ja minäpystyvyydestä

Taidot

Asenne ja motivaatio

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - SANOITTAMINEN

JOUSTAVUUS JA MUKAUTTAMINEN

• osaan sopeuttaa ja mukauttaa sanallista ja sanatonta viestintääni ja vuorovaikutustani tilanteen, osallistujien ja kontekstin mukaisesti

OMAAN JA TOISTEN VUOROVAIKUTUKSEEN LIITTYVÄT REFLEKTOINNIN JA ANALYSOINNIN TAIDOT

• kykenen ymmärtämään aiempia kokemuksiani, arvojani, normejani ja käytöstäni sekä sitä, miten ne tulevat ilmi erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, -konteksteissa ja -suhteissa

KRIITTISEN AJATTELUN TAIDOT

• osaan olla arvottamatta/tuomitsematta

• osaan tarkastella asioita useammasta näkökulmasta kriittisesti

KIELITAITO

• osaan tarkastella ja arvioida, miten käytetty kieli vaikuttaa tiedon, mielipiteiden, ajatusten, ideologioiden ja tietoisuuden rakentumiseen

Taidot

Asenne ja motivaatio

Tiedot

Kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot - SANOITTAMINEN

Kun olet tutustunut kaikkiin kategorisointi, stereotypiat ja ennakkoluulot -osiin...

Mitä nyt tiedät kategorisoinnista, stereotypioista ja ennakkoluuloista ja mitä haluat vielä oppia? Miten tässä osiossa oppimasi voi auttaa sinua sanoittamaan osaamistasi esim. työnhaussa? Tehdessäsi omaa kansainvälistymissuunnitelmaasi hyödynnä myös tämän osion pohdintoja!

Muista, että monikielistä ja kulttuurienvälistä vuorovaikutusosaamista voi ja kannattaa kehittää läpi elämän.

Kaikkien teemaosioiden etusivulle

Identiteetti

Kyseisen teemasivun alkuun (tämä sivu)

Pohdi

Toimi

Tutustu

Linkki MICC-sivustolle

IDENTITEETTI Miten se liittyy kansainvälisyys-osaamiseen?

• Millaisissa tilanteissa olet pohtinut, kuka olen tai mihin ryhmiin kuulun?
• Tuntuuko joskus siltä, että käyttäydyt eri tavoin eri ympäristöissä ? Miksi?
• Millaisista näkökulmista voit tarkastella identiteettiäsi?
• Millaisissa tilanteissa käytät eri kieliä? Tunnetko itsesi erilaiseksi puhuessasi eri kielillä?

Osaamisen sanoittaminen

Kuuntele sivu

Identiteetti- TUTUSTU

IDENTITEETTI

Kyseisen alaosion alkuun

Kieli ja identiteetti

Minä, me ja muut – erilaisia, samanlaisia?

Kulttuuri ja identiteetti

Identiteetti käsitteenä

Identiteetti- TUTUSTU

Identiteettiä voidaan käsitteenä tarkastella monista näkökulmista.

Identiteetti- TUTUSTU

Identiteetti käsitteenä

Yksilöt rakentavat identiteettiään elämän-tarinoidensa kautta. Kokemus > merkitys > jatkumo

narratiivisen identiteetin käsite

Pysyvä ja jatkuva Se sisältää mm. yksilön maailmankatsomuksen ja elämäntavan.

Identiteetti yksilön ominaisuutena

• Identiteetti voi koostua erilaisista osa-alueista.
• Käsitykseen itsestä vaikuttavat erilaiset ryhmät ja yhteisöt, joihin henkilö joko kokee tai ei koe kuuluvansa.
• Esimerkiksi perhe, oman alan asiantuntijat, kansallisuus, harrastukseen liittyvät ryhmät tai vaikka oman ikäiset ihmiset voivat muodostaa yksilölle tärkeitä viiteryhmiä, joihin kuulumisen kautta muokkautuu myös käsitys itsestä ja siitä, millainen olen.

Painotus identiteetin kollektiivisuudessa ja sen vuorovaikutuksellissa ulottuvuudessa

vuorovaikutuk-sessa rakentuva identiteetti

Lisätietoja

Identiteetti- TUTUSTU

Kulttuuri ja identiteetti

Kulttuuri tai kulttuuriset kategoriat liittyvät kiinteästi siihen, millaisena ihminen kokee itsensä ja millaisia arvoja, asenteita ja toimintamalleja hän itseensä liittää ja millaisena muut hänet näkevät.

(Spitzberg 2015, 24)

“First, cultures do not interact — people do. Culture only matters to the extent it is manifest in and through people in interaction.”​

Identiteetti- TUTUSTU

ihmisten identiteetti määrittyy ja rakentuu

• yhteisöistä, joihin henkilö kokee kuuluvansa
• yksilöllisistä tekijöistä, kuten persoonallisuus ja kiinnostuksen kohteet.

Tilanteesta ja kontekstista riippuen erilaiset yhteisöt tai vaikka luonteenpiirteet voivat nousta merkityksellisiksi vuorovaikutuksessa riippuen useista eri tekijöistä.​

Usein ajatellaan, että

Kulttuuri ja yksikön identiteetin typistäminen yhteen kategoriaan

• on ongelmallista: tällöin ihminen typistetään “kulttuurinsa” edustajaksi, jolloin hänen muu identiteettinsä jää huomiotta (Dervin 2010).

• Ihmiset eivät kuitenkaan kohtaa kulttuureja, vaan toisia ihmisiä.
• Vaikka henkilö on tietyn ikäinen, edustaa tiettyä koulutustaustaa tai harrastaa tiettyjä asioita, mikään näistä kategorioista ei yksinään selitä hänen viestintäänsä erilaisissa tilanteissa ja konteksteissa. ​
• on usein helppo ja nopea tapa selittää (yleensä muiden) vuorovaikutusta.
• Mielellään käytämme kulttuurisia selityksiä selittäessämme toistemme toimintaa, mutta ne perustuvat usein stereotypioihin.

väittää usein, että yksilön kansallinen (kulttuurinen) identiteetti on eniten vuorovaikutusta määrittävä tekijä. Tätä näkemystä on kuitenkin kritisoitu sen liiallisen yleistävyyden takia.

positivistinen kulttuureja vertaileva tutkimus

kyseenalaistaa suuriin ryhmiin (kuten kansallisuus) liittyvät yleistykset silloin, kun yritämme ymmärtää tai tulkita muiden vuorovaikutusta.

• Identiteetin kannalta erilaisilla kulttuurisilla ryhmillä ja yhteisöillä, myös isoilla, on kuitenkin suuri merkitys. ​

Kriittinen tai vuorovaiku-tuksellinen näkökulma kulttuurienväliseen vuoro-vaikutukseen

Identiteetti- TUTUSTU

Minä, me ja muut – erilaisia, samanlaisia?

mikä meitä yhdistää?

• Silti on hyvä muistaa, että monelle ns. kansallinen kulttuuri on merkittävä osa omaa identiteettiä.
• Erityisesti kriisitilanteissa (sota tai muut konfliktit) kansallisen identiteetin merkitys korostuu.
• Kansallisen identiteetin käsitettä käytetäänkin myös vahvasti politiikan ja vaikuttamisen välineenä.
• Tässä yhteydessä ei tule sivuuttaa esimerkiksi identiteettiin liittyviä valtakysymyksiä, sillä ne voivat vaikuttaa vuorovaikutustilanteessa merkittävästikin (ks. Valta ja vuorovaikutuksen valtatekijät -osio).

• Sen lisäksi, että vuorovaikutuksessa huomaamme niitä asioita, jotka erottavat meitä toisistamme, on hyvä myös yrittää etsiä yhteisiä asioita tai identiteetin osa-alueita, jotka mahdollisesti yhdistävät, esim.
• harrastukset, musiikkimaku, yhteiskuntaluokka tai ikä Muu kuin kansallinen identiteetti keskiössä vuorovaikutustilanteessa.

• Kaikkien meidän identiteettimme ovat moninaisia: esimerkiksi kahden suomalaisen käsitykset siitä, mistä suomalainen kulttuuri ja identiteetti muodostuu, voivat olla hyvinkin eriäviä.

Identiteetti- TUTUSTU

Monikielinen identiteetti on yksilön ymmärrystä itsestään useamman kuin yhden kielen käyttäjänä.

Kokemusten, käsitysten ja tunteiden merkitys.

Kieli ja identiteetti

• Kielen oppiminen voidaan nähdä osana identiteetin kehittymistä.

• Eri kielillä voidaan ilmaIsta identiteetin eri puolia.

• oma identiteetti voidaan nähdä erilaisena eri kieliä käyttäessä.

Monikielinen osaaminen ja kielitaito vs. kulttuurienvälinen vuorovaikutus-osaaminen.

Kieli rakentaa ja vahvistaa yhteisöjä.

Identiteetti - TOIMI

Ohjeistus:

Kirjoita viisi lausetta, joista jokainen alkaa ”Minä olen…” (kirjoita ne oikeasti jonnekin; paperille, tietokoneelle, puhelimelle...)

Kun olet valmis, katso kääntökorteista (Aloita-linkin takaa), millaisiin asioihin tai ryhmiin kirjoittamasi lauseet mahdollisesti liittyvät. Kirjoititko jotain, joka liittyy kääntökorttien kahdeksaan eri kategoriaan.?

Aloita

Identiteetti - TOIMI

Jos kirjoitit jotain, mikä liittyy...

Erilaisissa harrastusryhmissä on usein tietynlaista kielenkäyttöä, esim. skeittaajat nimeävät temppujaan tai ymmärtääkseen erilaisten neulontatekniikoiden nimiä, pitää olla 'sisällä' neulomiseen liittyvässä sanastossa. Tämä sanasto ja kielenkäytön tavat aktivoituvat usein muiden 'samaa kieltä' puhuvien kesken.

Olet tietyn maan kansalainen, sinulla on esimerkiksi tämän maan passi ja kuulut esimerkiksi kyseisen maan sosiaaliturvan piiriin. Kansalaisuuden mukana sinulla on tietynlaisia velvollisuuksia ja etuoikeuksia, mutta kansalaisuutesi ei välttämättä määrittele, miten olet eri tilanteissa ja konteksteissa vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Voit silti kokea vahvasti olevasi esimerkiksi suomalainen ja kansallisuudella voi olla sinulle suuri merkitys.

Kansallisuuteen

Harrastuksiin

Perheellä on suuri merkitys siihen, millaiseksi me kukin kasvamme ja vartumme. Voimme joko toistaa opittuja arvoja, asenteita tai viestinnällisiä tapoja tai tietoisesti myös muuttaa niitä, mikäli näin haluamme. Joka tapauksessa välittömällä kasvuympäristöllä on suuri merkitys siinä, millaisena näemme itsemme.

Persoonallisuuspiirteet ovat pääasiassa melko pysyviä, ja niillä voi olla merkittävä rooli omassa identiteetissä. Ne voivat myös muovautua elämän varrella, mikä voi vaikuttaa myös tapaan nähdä oma identiteetti.

Perheeseen (sisko, veli, äiti, isä)

Luonteenpiirteisiin

Identiteetti - TOIMI

Jos kirjoitit jotain, mikä liittyy...

Erilaiset ulkoiset tekijät, kuten lämpötila, melutaso tai tilaratkaisut sekä sisäiset tekijät, kuten vireystila, nälkäisyys / kylläisyys, hermostuneisuus ja niin edelleen, vaikuttavat vuorovaikutustilanteeseen huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi kielitaito tai kansallisuus. Esimerkiksi väsyneenä ja nälkäisenä on huomattavasti hankalampaa kuunnella muita kuin pirteänä ja energisenä.

Ammatti-identiteetti tai opiskeluala voi olla hyvin merkittävä osa henkilön identiteettiä. Usein "kulttuurienväliset" väärinymmärrykset eivät synny eri maalaisten henkilöiden kesken, vaan, kun eri alan asiantuntijat tekevät monialaista yhteistyötä. Oman alan sanastoa ja kielenkäyttöä opitaan jo opintojen aikana ja ne omalta osaltaan liittävät yksilön yhteisöön ja ryhmään, jossa puhutaan 'samaa kieltä', ja ymmärretään esimerkiksi, mistä ja millaisista ilmiöistä ja asioista kulloinkin on kyse.

Tämän hetkiseen tunnetilaan (esim. väsynyt, pirteä)

Opintoihin tai työelämään

Kun voimme käyttää keskustelussa ja vuorovaikutuksessa kieltä tai resursseja, joissa koemme olevamme vahvoilla ja varmoja, koemme vuorovaikutuksen usein suju-vampana. On kuitenkin hyvä muistaa, että osaava henkilö ei keskity ainoastaan omaan vuorovaikutukseensa vaan huolehtii myös muiden osallistumisesta. Tämä voi joskus tarkoittaa esimerkiksi oman kielen yksinkertaistamista ja kuuntelun korostamista sujuvan puheen tuottamisen lisäksi. Äidinkielemme, tai muut ensimmäiset kielemme, ovat usein ns. tunnekieliä, ja usein meillä on asioita, joita mieluiten ilmaisisimme juuri näillä ensimmäisillä tai omalla äidinkielellämme.

Usein päättelemme ihmisten iän heidän ulkonäkönsä ja esimerkiksi tyylinsä perusteella. Saatamme kategorisoida ihmisiä huomaamattamme ja esimerkiksi eri-ikäisiin ihmisiin liitetään (edelleen) usein erilaisia ennakkokäsityksiä tai ajatuksia siitä, mikä on kunkin ikäiselle ihmiselle sopivaa tai 'asiallista'. Ikä voi toki kertoa vaikkapa siitä, milloin ihminen on käynyt koulunsa, onko hän mahdollisesti työelämässä vai jo työelämän ohittanut, ja niin edelleen (ks. Stereotypiat-osio).

Käyttämääsi kieleen

Ikään

Identiteetti - POHDI

Miten identiteettisi eri puolet voivat näkyä vuorovaikutuksessa?

Jos aloitat tästä osasta ennen Toimi- ja Tutustu-osia, palaa näihin kysymyksiin uudelleen, kun olet käynyt läpi muut osat. ​

Pohdi esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

• Millaisena näet oman identiteettisi ja mikä merkitys erilaisilla ryhmillä ja yhteisöillä (esim. yliopistomaailma, työelämä, vapaa-aika) on oman identiteettisi kannalta?​
• Miten eri kielet ja kielelliset resurssit liittyvät omaan identiteettiisi ja siihen, miten koet tai tunnet itsesi 'eri kielillä'? ​
• Luuletko, että annat itsestäsi erilaisen kuvan eri kieliä käyttäessäsi?​
• Millä kielillä voit olla alasi asiantuntija ja osallistua tieteelliseen keskusteluun? ​
• Miten hyvin pystyt reflektoimaan omaa vuorovaikutustasi ja identiteettisi vaikutusta siihen?

Identiteetti - SANOITTAMINEN

Monikielinen ja kulttuurienvälinen vuorovaikutusosaaminen (MICC) - sanoittaminen

Seuraavalta sivulta löydät sanoituksia identiteettiin liittyen.

Muista, että kaikki sivuston teemat ovat suhteessa toisiinsa. Muista myös, että tarkoituksenmukaisuus, tehokkuus ja eettisyys ovat tilanteessa ja kontekstissa tehtyjä tulkintoja vuorovaikutuksesta.

Omia asenteitaan ja motivaatiotaan kannattaa työstää. Tietoja (esim. miten identiteettisi ilmenee vuorovaikutuksessa) ja taitoja (esim. kykyä tarkastella identiteetin ja vuorovaikutuksen yhteyttä) on hyvä hankkia lisää.

Identiteetti - SANOITTAMINEN

Asenne ja motivaatio

HUOM! Asenne ja motivaatio -tekijät eivät suoraan liity identiteettiin. Alla kuitenkin joitakin elementtejä, joita voi pohtia! KUNNIOITUS JA KIINNOSTUS MONINAISUUTTA KOHTAAN

• suhtaudun avoimesti erilaisuuteen/moninaisuuteen ​

• en halua arvottaa paremmaksi tai huonommaksi erilaisia tapoja, normeja ja arvoja​

• olen kiinnostunut oppimaan kulttuureista ja niiden moninaisuudesta

Tiedot

Taidot

Identiteetti - SANOITTAMINEN

TIETOA VUOROVAIKUTUKSESTA, KIELISTÄ, MONIKIELISYYDESTÄ JA KIELIIN JA KULTTUUREIHIN LIITTYVISTÄ ERILAISISTA NÄKÖKULMISTA

• ymmärrän, kuinka kulttuurinen ja kielellinen identiteetti muovautuu

TIETOISUUTTA OMAN IDENTITEETIN RAKENTUMISESTA JA SIIHEN LIITTYVISTÄ ARVOISTA, NORMEISTA JA KÄYTTÄYTYMISESTÄ

• olen tietoinen omasta identiteetistäni ja siihen liittyvistä arvoista, asenteista, normeista ja käyttäytymisestä

Tiedot

Taidot

Asenne ja motivaatio

Identiteetti - SANOITTAMINEN

Taidot

JOUSTAVUUS JA MUKAUTTAMINEN

• osaan sopeuttaa ja mukauttaa viestintääni ja vuorovaikutustani tilanteen, osallistujien ja kontekstin mukaisesti

• kykenen mukauttamaan kielenkäyttöäni joustavasti vuorovaikutuksessa ja tuomaan esiin ajatuksiani useilla tavoilla

• ​kykenen vaihtamaan kieliä ja viestintätyyliä tilanteen mukaan ja siten varmistamaan, että vuorovaikutus rakentaa ymmärrystä erilaisista monikielisistä ja monikulttuurisista taustoista tulevien kanssa ja mahdollistaa kaikkien osallistumisen

Asenne ja motivaatio

Tiedot

Identiteetti-SANOITTAMINEN

Kun olet tutustunut kaikkiin Identiteetti -osiin...

Mitä nyt tiedät identiteetistä ja sen yhteydestä vuorovaikutukseen ja mitä haluat vielä oppia? Miten tässä osiossa oppimasi voi auttaa sinua sanoittamaan osaamistasi esim. työnhaussa? Tehdessäsi omaa kansainvälistymissuunnitelmaasi hyödynnä myös tämän osion pohdintoja!

Muista, että monikielistä ja kulttuurienvälistä vuorovaikutusosaamista voi ja kannattaa kehittää läpi elämän.

Takaisin etusivulle

Mikä tämä sivusto on ja kuinka sitä käytetään?

Tämän sivuston on tehnyt Movin Kansainvälisyysosaamisen työryhmä:

• Teija Natri (koordinointi, sisältö, toteutus ja sivujen luku)
• Lotta Kokkonen (sisältö)
• Jussi Jussila (sisältö, toteutus ja sivujen luku)
• Camilla Jauhojärvi-Koskelo (sisältö)
• Sylvia Ylinen-Rauscher (sisältö)

• Johanna Smedberg (sisältö)
• Lisa Lahtela (sisältö)
• Karoliina Ahonen (sisältö)

• Andrea Gomez-Niño (englanninkielinen

sivusto) Erityiskiitokset: Hanna Brauer, Akiko Ichinose, Yara Jueru, Eleni Moens, Fanny Natri, Onni Natri, Christian Ollivier, Margareta Pietarinen, Dominik Reinert Lisätietoja: teija.natri@jyu.fi Kuvitus: unDraw, JYU, T. Natri

1. Sivusto esittelee monikieliseen ja kulttuurienväliseen vuorovaikutusosaamiseen liittyviä asenteita, tietoja ja taitoja kielten, viestinnän ja vuorovaikutuksen näkökulmasta.2. Se on tarkoitettu avuksi kansainvälisyysosaamisen sanoittamiseen. 3. Kohderyhmä on JYU:n opiskelijat ja opinto-ohjaajat4. Sivustolle on valittu kuusi eri teema-aluetta, joita käsitellään eri tavoin:

• Tutustu-osio antaa tietoa teemasta
• Toimi-osiossa voi testata teemaan liittyvää osaamista
• Pohdi-osio antaa apukysymyksiä siihen, kuinka omaa osaamista voi miettiä
• Sanoittaminen-osio auttaa osaamisen sanoittamisessa

5. Teema-alueisiin ja sen eri osioihin voi tutustua missä järjestyksessä tahansa. 6. Sivuston osiot voi myös kuunnella. 7. Videot on tekstitetty suomeksi ja englanniksi. 8. Viimeiseltä sivulta löydät mahdollisuuden antaa palautetta sivustosta. 9. Alla sivustolla käytetyt symbolit ja niiden selitykset.

Kyseisen alaosion alkuun

Kaikkien teema- osioiden etusivulle

Teemaosion alkuun

Linkki MICC-sivustolle

Lisätietoja aiheesta

Kuuntele sivu

Esimerkki

Lähde

Kysely

Sitaatti

Toivottavasti viihdyit sivustolla ja sait työkaluja kansainvälisyysosaami-sen kartuttamiseen ja sanoittamiseen.

Anna palautetta sivustosta

Kiitos vastauksistasi!

Kuulemme ihmisten tavasta puhua ja heidän äänestään monia asioita. Perustuen aiempiin tietoihimme ja kokemuksiimme teemme oletuksia ja jopa yleistyksiä niiden pohjalta. Äidinkieltämme, ikäämme, ammattiamme, elämämme olosuhteita, tai luonteenpiirteitämme on mahdollista arvailla, mutta kuten ehkä huomasitte, arvaukset menevät usein vikaan.

Esimerkiksi

• Ruotsin puhuminen jännittää, niin en halua edes hakeutua tilanteisiin, joissa voisin oppia sitä lisää.

• Akateemisen englannin käyttäminen herättää epävarmuutta ja siksi ahdistun englanninkielisiä artikkeleita lukiessani.

• On helpompaa todeta, että ryhmätyö epäonnistui toisten 'kulttuuristen' tapojen johdosta, kun kriittisesti tarkastella sekä omaa että muiden toimintaa tilanteessa, jossa ehkä esimerkiksi kielitaidolla tai väsymyksellä on voinut olla suurempi merkitys vuorovaikutukseen.

• Voimme myös käyttää 'kulttuuria' strategisena selityksenä omalle vuorovaikutuksellemme esimerkiksi silloin, kun emme halua kohdata todellisia syitä esimerkiksi vuorovaikutuksen epäonnistumiseen.

Can the self-fulfilling effects of stereotypes accumulate? Yes. The stereotypic expectations of multiple perceivers caused to more strongly confirm a stereotype than did the stereotypic expectations of individual perceivers. (Madon et al., 2018)

Suomalaiset ovat...

• ... rehellisiä (myönteinen stereotypia)
• ... pitkiä (tilastojen mukaan. Toki voi olla myös jollekin myönteinen tai kielteinen stereotypia).
• ... tuppisuita. (Kielteinen stereotypia suomalaisten puhumattomuudesta.)

Tilanteessa, jossa yhteisen kielen löytyminen tuntuu haastavalta, voi herätä monenlaisia tunteita, kuten epävarmuutta ja ahdistusta. Näiden tunteiden hallinta on kuitenkin opeteltavissa oleva taito, jota kannattaa harjoitella.

Ennakkoluuloiset asenteet ja stereotyyppiset uskomukset ulkopuolisia ryhmiä kohtaan voivat näkyä kielessä ja arkikeskusteluissa. Selkeitä asenteita ja uskomuksia voidaan ilmaista käyttämällä nimityksiä, epäinhimillistäviä metaforia tai ennakkoluuloista huumoria. Implisiittisemmät asenteet ja uskomukset voivat näkyä esimerkiksi lauserakenteiden vaihteluissa ja hienovaraisissa sanavalinnoissa. Ennakkoluuloiset asenteet ja stereotyyppiset uskomukset voivat levitä ryhmän sisällä kahdenkeskisissä keskusteluissa sekä laajemmin esimerkiksi uutisten, viihdeteollisuuden ja sosiaalisen median välityksellä. Yksilöt välittävät ennakkoluuloisia uskomuksiaan myös viestiessään ulkopuolisiin ryhmiin kuuluville henkilöille. Erityisesti historiallisesti epäedullisessa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvat ulkopuoliset henkilöt voivat joutua kontrolloivan tai holhoavan puheen, puolueellisen palautteen ja ennakkoluuloja vuotavan sanattoman käyttäytymisen kohteeksi. (Ruscher, J., 2017)

Identiteetti voidaan nähdä yksilön ominaisuutena, joka kehittyy elämänkaaren aikana kehitystehtävien kautta (esim. Erikson, 1968).

• Identiteettiä on tarkasteltu mm. McAdamsin narratiivisen identiteetin käsitteen avulla, jonka mukaan yksilöt rakentavat identiteettiään elämäntarinoidensa kautta.
• Tarinoiden avulla kokemuksille annetaan merkityksiä, ja ne luovat johdonmukaisen jatkumon menneisyyden, nykyhetken ja tulevaisuuden välille (McAdams & McLean 2013).

McAdams, D. P., & McLean, K. C. (2013). Narrative identity. Current Directions in Psychological Science, 22(3), 233–238.

Mitä oikeastaan on ruotsalainen, saksalainen tai suomalainen identiteetti ja miten se näkyy yksilön vuorovaikutuksessa erilaisissa tilanteissa ja konteksteissa? Tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi liike-elämässä henkilöiden kansallisuutta suurempi merkitys vuorovaikutuksen kannalta on esimerkiksi toimialalla tai kaupankäynnin valtasuhteilla: kuka ostaa ja kuka myy. Ks. myös Kulttuuri käsitteenä -osio.

Identiteetti voidaan nähdä yksilön ominaisuutena, joka kehittyy elämänkaaren aikana kehitystehtävien kautta (esim. Erikson, 1968).

• Identiteetti voidaan nähdä yksilön ominaisuutena, joka kehittyy elämänkaaren aikana kehitystehtävien kautta (esim. Erikson, 1968).
• Kehitystehtävillä tarkoitetaan kullekin elämänvaiheelle ominaisia psykologisia haasteita, joiden ratkaiseminen tukee yksilön identiteetin kehitystä.
• Nuoruusvaihe on erityisen tärkeä identiteetin muodostumiselle. Silloin kehitystehtävänä on esimerkiksi eheän käsityksen rakentaminen omasta itsestä suhteessa omiin arvoihin, tulevaisuuden suunnitelmiin ja sosiaalisiin rooleihin. ​
• Eriksonin teoriaa kehitti eteenpäin mm. Marcia (1980), joka määritteli tarkemmin identiteetin eri kehitystasoja nuoruudessa.
• Eriksonin ja Marcian näkökulmasta identiteetti muodostuu pääasiassa nuoruudessa, se on jotakin pysyvää ja jatkuvaa, ja se sisältää mm. yksilön maailmankatsomuksen ja elämäntavan. ​

Erikson, E. H. (1968). Identity: Youth and Crisis. New York, NY, USA: W. W. Norton & Company. Marcia, J. E. (1980). Identity in adolescence. Teoksessa J. Adelson (toim.), Handbook of adolescent psychology (s. 159–187). New York: Wiley.

Kuulemme ihmisten tavasta puhua ja heidän äänestään monia asioita. Perustuen aiempiin tietoihimme ja kokemuksiimme teemme oletuksia ja jopa yleistyksiä niiden pohjalta. Äidinkieltämme, ikäämme, ammattiamme, elämämme olosuhteita, tai luonteenpiirteitämme on mahdollista arvailla, mutta kuten ehkä huomasitte, arvaukset menevät usein vikaan.

"Tytöt liikuntatunnilla." "Pojat eivät ole hyviä kielissä."

Vertaa seuraavia ilmauksia! Opettaja sanoo tunnin jälkeen:

• IT-opiskelijat ovat nörttejä.
• (Aina? Kaikki?)

• Tänään mun opiskelijat ei innostunu keskustelemaan tunnin teemasta.
• (Vain tänään, vain tämän luokan opiskelijat, vain tästä teemasta.)

Esimerkiksi

Kun kokemus epävarmuudesta jaetaan esimeriksi opiskelijaryhmässä, se auttaa ymmärtämään, ettemme ole yksin ja vertaistuen avulla pystymme myös suhtautumaan empaattisemmin itseen ja toisiin epävarmuutta herättävissä tilanteissa ja suhteissa. ​

Kuulemme ihmisten tavasta puhua ja heidän äänestään monia asioita. Perustuen aiempiin tietoihimme ja kokemuksiimme teemme oletuksia ja jopa yleistyksiä niiden pohjalta. Äidinkieltämme, ikäämme, ammattiamme, elämämme olosuhteita, tai luonteenpiirteitämme on mahdollista arvailla, mutta kuten ehkä huomasitte, arvaukset menevät usein vikaan.

Spitzberg, B. H. (2015). Is past prologue, or just passed and lacking presence? International Journal of Intercultural Relations, 48, 24–26. https://doi.org/10.1016/j.ijintrel.2015.03.009

Kuulemme ihmisten tavasta puhua ja heidän äänestään monia asioita. Perustuen aiempiin tietoihimme ja kokemuksiimme teemme oletuksia ja jopa yleistyksiä niiden pohjalta. Äidinkieltämme, ikäämme, ammattiamme, elämämme olosuhteita, tai luonteenpiirteitämme on mahdollista arvailla, mutta kuten ehkä huomasitte, arvaukset menevät usein vikaan.

"Ranskalaiset ovat arrogantteja." "Japanilaiset eivät osaa englantia."

• Väittämien tieto on yleistys ja kielteinen stereotypia.

• Se ei liity johonkin tiettyyn yksilöön tai tilanteeseen.

Esim. amerikkalaisen median tv-juontajat korostavat palloilijoista puhuessaan tummaihoisten (African American) pelaajien osalta useammin urheilullisuutta ja valkoisten pelaajien osalta älykkyyttä ja luonnetta. Beukeboom & Burgers (2019)

• Monikielisen identiteetin voidaan nähdä muodostuvan:
• henkilön kieleen ja kielenoppimiseen liittyvistä kokemuksista,
• hänen käsityksistään itsestään kielenoppijana sekä
• tunteista (ks. Tunteet - osio), joita kielen oppiminen tai jonkun kielen käyttäminen herättävät. ​

• Monikieliseen identiteettiin vaikuttaa siis henkilökohtainen historia, esimerkiksi perheympäristö, asuinpaikka, työpaikat ja koulutus.

• Käsitys itsestä kielenoppijana tai kielen käyttäjänä puolestaan muodostuu muun muassa
• henkilön asenteista, arvoista, minäpystyvyydestä ja tavoitteista kielten oppimisen suhteen. ​

• Tunteet taas vaikuttavat monikieliseen identiteettiin esimerkiksi
• ylpeytenä siitä, että osaa käyttää kieltä jossakin tilanteessa tai
• kielten oppimisesta tai osaamisesta nauttimisena, tai toisaalta vaikkapa
• epäonnistumisen kokemuksen aiheuttamana häpeänä.

• Kieltä muokataan ja käytetään tavalla, joka vahvistaa ja rakentaa erilaisia yhteisöjä.
• Esimerkiksi jääkiekkojoukkueella, työyhteisöllä tai harrasteryhmällä voi olla omanlaisensa tapa käyttää kieltä ja sanastoa, jota ryhmään kuulumattomat eivät ymmärrä.​
• Ryhmän tai yhteisön yhteisöllisyyttä vahvistetaan jaetun sanaston ja puhetavan kautta.
• Myös esimerkiksi sisäpiirivitsit toimivat samalla tavoin ryhmän koheesiota vahvistavana tekijänä.
• Samalla vedetään rajoja niihin, jotka eivät 'oikeasti kuulu' ryhmään ja hallitse neuvoteltua kielenkäyttöä tai sanastoa.

• Yleisnimet eli substantiivit kategorisoivat ja aktivoivat luokittelua, koska ne aktivoivat joko-tai-ajattelua (esim. maahanmuuttaja tai kantasuomalainen).
• Mitä isompaan ryhmään käytetty yleissana viittaa, sitä yleistävämpi kategoriasta tulee (esim. eurooppalaiset, ranskalaiset, pariisilaiset, Sorbonnen opiskelijat,...).
• Joihinkin ryhmänimityksiin liittyy stereotyyppinen ennakko-oletus siitä, millaisia ryhmään kuuluvat ovat (esim. presidentti, opiskelija, kätilö). Jos henkilö poikkeaa tästä ennakko-oletuksesta, käytetään usein tarkentavia määritteitä (esim: naispresidentti, keski-ikäinen opiskelija, mieskätilö).
• Laatusanat eli adjektiivit korostavat useimmiten yksittäisiä ominaisuuksia, joita jollakin yksilöllä tai ryhmällä voi olla (vertaa esimerkiksi: Hän on latino (yleistys) tai Hän on kovaääninen (Se on vain yksi hänen ominaisuuksistaan).

• Laatusanoissa on myös asteita (esim. hieman – jonkin verran - paljon koulutettu).

• Toimintaverbiä käyttämällä voi ilmaista stereotypian vastaista tietoa (vertaa esimerkiksi Tuppisuu suomalainen – Suomalainen puhua pälätti eikä antanut muille puheenvuoroa.
• Joidenkin ilmausten käyttö voi viitata ennakkoasenteisiin (esim. Kielten opettajat vaativat aina olemaan paikalla tunnilla.).
• Tällaisia ilmauksia ovat esimerkiksi aina, todellakin, taas.
• Jos kategorisoinnista ollaan epävarmoja, se voi näkyä kielessä epävarmuuden ilmaisuina, esimerkiksi luulen, en oo varma.

Lähde: Beukeboom & Burgers (2019)

Identiteetti voidaan nähdä yksilön ominaisuutena, joka kehittyy elämänkaaren aikana kehitystehtävien kautta (esim. Erikson, 1968).

• Identiteettiä voidaan tarkastella myös vuorovaikutuksessa rakentuvana.
• Sosiaalisen identiteetin teoriat (esim. Tajfel & Turner, 1979) painottavat identiteetin kollektiivista ja vuorovaikutuksellista ulottuvuutta.
• Näissä teorioissa identiteetti nähdään moninaisena:
• Ei ole vain yhtä, muuttumattomana pysyvää identiteettiä, vaan identiteetti muokkautuu ja muovautuu jatkuvasti, vuorovaikutuksessa muiden kanssa.
• Omaa itseä peilataan muihin ja sitä kautta ihmiselle muodostuu käsitys siitä, millainen hän itse on ja / tai haluaisi olla.
• Myös muiden käsitykset itsestä vaikuttavat siihen, millaisena itsensä näkee ja kokee.

Tajfel, H., & Turner, J. C. (1979). An integrative theory of inter-group conflict. In W. G. Austin & S. Worchel (Eds.), The social psychology of inter-group relations (pp. 33–47). Monterey, CA: Brooks/Cole.​

Kuulemme ihmisten tavasta puhua ja heidän äänestään monia asioita. Perustuen aiempiin tietoihimme ja kokemuksiimme teemme oletuksia ja jopa yleistyksiä niiden pohjalta. Äidinkieltämme, ikäämme, ammattiamme, elämämme olosuhteita, tai luonteenpiirteitämme on mahdollista arvailla, mutta kuten ehkä huomasitte, arvaukset menevät usein vikaan.

Kuulemme ihmisten tavasta puhua ja heidän äänestään monia asioita. Perustuen aiempiin tietoihimme ja kokemuksiimme teemme oletuksia ja jopa yleistyksiä niiden pohjalta. Äidinkieltämme, ikäämme, ammattiamme, elämämme olosuhteita, tai luonteenpiirteitämme on mahdollista arvailla, mutta kuten ehkä huomasit, arvaukset menevät usein vikaan.

Kuulemme ihmisten tavasta puhua ja heidän äänestään monia asioita. Perustuen aiempiin tietoihimme ja kokemuksiimme teemme oletuksia ja jopa yleistyksiä niiden pohjalta. Äidinkieltämme, ikäämme, ammattiamme, elämämme olosuhteita, tai luonteenpiirteitämme on mahdollista arvailla, mutta kuten ehkä huomasitte, arvaukset menevät usein vikaan.

Kuulemme ihmisten tavasta puhua ja heidän äänestään monia asioita. Perustuen aiempiin tietoihimme ja kokemuksiimme teemme oletuksia ja jopa yleistyksiä niiden pohjalta. Äidinkieltämme, ikäämme, ammattiamme, elämämme olosuhteita, tai luonteenpiirteitämme on mahdollista arvailla, mutta kuten ehkä huomasitte, arvaukset menevät usein vikaan.

Tilanteessa, jossa yhteisen kielen löytyminen tuntuu haastavalta, voi herätä monenlaisia tunteita, kuten epävarmuutta ja ahdistusta. Näiden tunteiden hallinta on kuitenkin opeteltavissa oleva taito, jota kannattaa harjoitella.

Keskustelu: - Italialaiset eivät puhu englantia. - Se ei pidä paikkaansa. Sielläkin opitaan englantia koulussa. (kyseenalaistaminen) - No, ainakaan me ei kohdattu matkan aikana montakaan, joka olis meille vastannu englanniksi, kun kysyttiin.

Monikielinen osaaminen ja kielitaito ovat yhteydessä kulttuurienväliseen vuorovaikutusosaamiseen, mutta ne eivät ole yksi ja sama asia: on mahdollista olla esimerkiksi hyvin taitava joissain kielissä mutta silti olla viestimättä tehokkaasti kulttuurienvälisessä vuorovaikutustilanteessa (Dervin 2010). Dervin, F. (2010). Assessing intercultural competence in language learning and teaching: A critical review of current efforts. In F. Dervin & E. Suomela-Salmi (Eds.), New approaches to assessment in higher education (pp. 157–173). Peter Lang.​

Kielen oppimisessa kielellisten kohteliaisuuskäytänteiden yleistäminen koskemaan kaikkia kielen puhujia voi auttaa oppimistilanteissa, joissa kokee itsensä epävarmaksi siitä, kuinka toimia.

Dervin, F. (2010). Assessing intercultural competence in language learning and teaching: A critical review of current efforts. In F. Dervin & E. Suomela-Salmi (Eds.), New approaches to assessment in higher education (pp. 157–173). Peter Lang.

Olemme tottuneet englantiin yhteisenä kielenä niiden kanssa, jotka eivät ole äidinkieleltään suomalaisia. Saatamme myös sietää huonosti tilanteita, joissa puhutaan suomea eri tavalla kuin olemme tottuneet. Kohtaamasi henkilö selvästi kertoi, ettei ymmärrä englantia, joten suomi tai saksa olisivat olleet tarkoituksenmukaisempia vaihtoehtoja.