Untitled genially

Info

Kondensaattia lämmön siirtoon ja pesuun

Haihturilla muodostuvaa kondensaattia hyödynnetään proteiinin erotusprosessissa. Lämpimän kondensaatin avulla soluneste esilämmitetään, jolloin kondensaatti jäähtyy. Esilämmityksen jälkeen soluneste kuumennetaan lämpölaitokselta tulevan höyryn avulla proteiinin saostuslämpötilaan. Kun solunesteessä oleva proteiini on saostunut, soluneste jäähdytetään, ja jäähdytetty soluneste syötetään veden erotukseen, jossa saostunut proteiini erotetaan solunesteestä. Solunesteen jäähdytyksessä hyödynnetään prosessissa kiertävää kondensaattia, joka on jäähtynyt esilämmitysvaiheessa. Jäähdyttäessään solunestettä kondensaatti lämpenee uudelleen ja kiertää takaisin solunesteen esilämmitykseen. Proteiinitehtaassa useamman kerran kiertänyt kondensaatti käytetään lopulta prosessin pesuun, josta se johdetaan puhdistamolle.

Miten höyryntuotanto palvelee proteiinilaitosta?

Proteiinin saostukseen tarvittava höyry saadaan Kokemäen Lämmön biokattilasta, joka sijaitsee Finnamylin tehdasalueella. Biokattilalaitos on niin sanottu hybridilaitos eli se on kytketty Kokemäen kaupungin kaukolämpöverkostoon, jolloin sillä pystytään tarvittaessa tuottamaan myös kaupungille menevä kaukolämpö. Tämä lisää Kokemäen Lämmön lämmöntuoton toimitusvarmuutta. Saumaton yhteistyö ja prosessiautomaation toimivuus takaavat sujuvan toiminnan proteiinilaitoksen ja lämpölaitoksen välillä. Höyry on merkittävä energialähde proteiinilaitoksen toiminnassa ja sillä varmistetaan proteiinin 100% saanto. Höyryn tuoma lämpöenergia hyödynnetään proteiinilaitoksella siirtämällä energiaa solunesteestä solunesteeseen. Tässä lämmönvaihtimen molemmilla puolilla siis virtaa soluneste – toinen menossa höyrykäsittelyyn ja toinen tulossa höyrykäsittelystä.

Lämpö kiertää tehokkaasti Finnamylin tehtaalla

Tehdasalueella sijaitsee kaukolämpöverkossa oleva Kokemäen Lämmön biolämpökattila. Kokemäen Lämpö Oy toimittaa Finnamylille kaukolämpöä sekä biolämpökattilan kattilavettä. Lisäksi Kokemäen Lämpö kierrättää heidän prosessissaan sivutuotteena syntyvän matalalämpöveden Finnamylin tehtaan prosessiin. Matalalämpövesillä esilämmitetään tärkkelyksen kuivausprosessia. Esilämmityksen jälkeen matalalämpövesi palaa Kokemäen Lämmölle, ja on jäähtynyt sopivan lämpöiseksi savukaasupesureille. Savukaasupesuri ottaa hukkalämmöt talteen, ja Kokemäen Lämpö hyödyntää hukkalämmön. Tärkkelyksen kuivauksessa käytetään matalalämpöveden lisäksi kaukolämpöä, kattilavettä, kuumaöljyä ja propaania. Proteiinilaitoksella proteiinin kuivauksessa hyödynnetään sekä kattilavettä että proteiinilaitoksen haihdutusprosessista kondensoitavaa kondensaattia. Proteiinin valmistusprosessia pääset tarkastelemaan tarkemmin proteiinitehtaan kohdalta ("Proteiinin erotus").

Murskatusta perunasta hyödynnetään kaikki jakeet

Tärkkelysprosessi

1. Tärkkelysliete pumpataan tasosuotimille, huuhdellaan talousvedellä ja lietetään uudestaan puhtaaseen talousveteen.
2. Vastavirtavesipesun jälkeen tärkkelysliete johdetaan kuivurille, josta siitä erotetaan imusuotimien avulla valtaosa vedestä ennen kuivausta.
3. Imusuotimien suodosvesi palautetaan prosessin alkuun.
4. Tärkkelys kuivataan leijukuivaimessa ja johdetaan varastosiiloon, josta se säkitetään suursäkkeihin.

Prosessin alussa, murskauksen jälkeen perunamassasta erotetaan kuitujae. Kuitujae kulkee varastosiilon kautta nautakarjatiloille rehuksi. Seuraavassa vaiheessa tärkkelys ja soluneste erotetaan toisistaan. Soluneste jatkaa matkaa proteiinitehtaalle ja tärkkelys tärkkelyksen pesuvaiheeseen.

Puolivalmisteesta elintarvikkeeksi

Perunan tuotantokaudella valmistettu puolivalmiste käsitellään elintarvikkeeksi syksyn sesongin jälkeen:

1. Proteiinijauho (puolivalmiste) lietetään talousveteen, kemikaloidaan ja pumpataan proteiinin pesuvaiheeseen.
2. Pesuvaiheessa käytettyä talousvettä hyödynnetään liettovaiheen talousveden esilämmityksessä.
3. Pesuveden erotuksen jälkeen proteiini neutraloidaan ja kuivataan.

Kuva: Elintarvikelaatuinen perunaproteiini

Finnamyl hyödyntää perunasta jokaisen jakeen

Tärkkelyksen valmistuksessa peruna käytetään kokonaisuudessaan. Tehtaalla sivuvirrat sekä vesi ja lämpö hyödynnetään tehokkaasti. Kiertotaloutta on myös teollinen symbioosi Kokemäen Lämmön kanssa: Finnamyl hyödyntää matalalämpövesiä, jotka samalla jäähtyvät lämpölaitoksen prosesseihin sopivaksi, tuottaen hyötyä molemmille osapuolille. Lämpöenergian lisäksi tehtaalla tarvitaan sähköä. Sähkönkulutus on 7,4 GWh vuodessa, ja käytössä on hiilidioksidivapaa sähkö.

Tämä vuorovaikutteinen kuva esittelee Finnamylin perunanjalostusprosessin sekä vesien ja lämmön kierron prosessissa vaihe vaiheelta: käyttäjä voi klikata vihreitä kuvakkeita saadakseen lisätietoa prosessin yksityiskohdista.

Tämä vuorovaikutteinen kuva on tehty osana EU-osarahoitteista Biovahva-hanketta

Perunan matka tärkkelykseksi alkaa lähialueiden pelloilta

Tärkkelysperunan tuotantoon on jalostettu korkean tärkkelyspitoisuuden omaavia lajikkeita. Perunat on kasvatettu lähialueilla sijaitsevilla sopimustuotantotiloilla, joista ne toimitetaan tehtaalle prosessoitavaksi syksyn tuotantokauden aikana.

Ravinteet päätyvät takaisin peltoon

Perunan sisältämät ravinteet jäävät solunesteeseen, josta on proteiinilaitoksen prosesseissa erotettu proteiini. Solunesteestä haihdutetaan vettä pois, jolloin siitä saadaan ravinnepitoista, luomukelpoista lannoitetiivistettä.

Prosessivedet kiertävät perunanjalostamolla

Tehtaalla perunat puhdistetaan huolellisesti lajittelemalla ja pesemällä. Pesuvaiheessa käytetään suuria määriä vettä, sillä perunat on saatava täysin puhtaiksi ennen jatkokäsittelyä. Finnamylin tehtaalla käytetään perunoiden esipesuun jokivettä ja tehtaan prosessista kierrätettyä prosessivettä. Prosessivesi syntyy tärkkelyksen pesuvaiheessa. Perunoiden pesuvedet ja muut tehtaalla syntyvät jätevedet puhdistetaan tehtaan omalla biologisella jätevedenpuhdistamolla, ja puhdistettu vesi palautetaan jokeen.