IPT4-vakioitu tilannekuva -pelikirja

IPT4 Vakioitu tilannekuva -pelikirja

Aloita tästä

Made by

Pelikirja - ohjeet käyttöön

8.10.2024 - Pelikirjan versio 1.0 julkaistu

Historia

Metatiedot

IPT4 Vakioitu tilannekuva -pelikirja on koostettu vuoden 2024 aikana toteutettujen työpajojen pohjalta, jotka ovat käsitelleet rakentamisen tilannekuvien vakiointia ja hankkeiden tiedolla johtamista. Työpajojen tuotoksien pohjalta olemme kiteyttäneet mahdollisimman vakiomuotoiset mallit tilannekuva- ja tietojohtamiselle, joita yritykset ja projektit voivat hyödyntää vapaasti omassa ympäristössään. Lue lisää IPT-hankkeesta täältä.

Pelikirjaa navigoidaan sisällysluettelon kautta, kuten esimerkissä, ja interaktiiviset elementit paljastavat aina lisätietoa aiheesta. Tulemme päivittämään pelikirjaa tulevaisuudessa vastaamaan alan muutoksia ja vakioita.

Jatka sisällysluetteloon

Mukavia lukuhetkiä ja inspiroivia oivalluksia!

Made by

Sisällysluettelo

Johdanto

Tilannekuvan osa-alueet

Tilannekuva

JOHTAMINEN

3.1 Osa-alueet

1.1 Alkusanat

4.1 Johtaminen

2.1 Mikä on tilannekuva?

3.2 Data

4.2 Johtamisen ylätason malli

1.2 Miksi tilannekuvasta puhutaan?

2.2 Tilannekuvajohtamisen perusteet

3.3 Logiikka ja analytiikka

4.3 Tarkennettu malli

1.3 Tilannekuvan haasteet

3.4 Visuaalisuus

2.3 Tilannekuvaprosessi

3.5 Johtaminen ja saavutettavuus

TIEKARTTA

Sopimustekniset vaatimukset

Käyttötapaukset

DATA

6.1 Data

7.1 Toimintaperiaatteet

8.1 Tiekartta

6.2 Datamuutoksen näkemyksiä

8.2 Vaihe 2

7.2 Oikeudet ja sopimuskirjaukset

6.3 Datan tuotteistus

YHTEENVETO

Termistö

Palaute

6.4 Datan hallintakehikko

JOHDANTO

1.1 Johdanto

Sisällysluettelo

Alkusanat

Tähän IPT4 Vakioitu tilannekuva -pelikirjaan on koottu keskeiset ajatukset, opit ja oivallukset, mitä olemme tuottaneet vuoden 2024 aikana järjestetyissä IPT4 Vakioitu tilannekuva -työpajoissa. Työpajoissa olemme käsitelleet vaihtelevin kokoonpanoin eri tilannekuvan aihealueita, joita ovat olleet vakiointi, portfoliotaso, data, Data360, sopimus, johtaminen ja johtamisen tiekartta. Pelikirja on tuotettu vuonna 2024 osana kolmivuotisen IPT4-hankkeen tilannekuvajohtamisen vakioimisen pilottiprojektia. Pilottiprojekti on Vison Oy:n organisoima ja IPT4-tilaajaorganisaatioiden yhteinen keskustelufoorumi, jonka kantavia teemoja ovat olleet vakioidun tilannekuvan tuottaminen sekä siihen liittyviä haasteet ja ratkaisuvaihtoehdot. Työskentelyn tavoitteena on ollut selkeyttää yhteistä käsitystä tilannekuvista, niiden käyttötarkoituksista ja siitä, mitä tilannekuvien vakioiminen vaatii. Pilottiprojektin tavoitteena on ollut selventää yhteistä käsitystä tilannekuvista, niiden käyttötarkoituksista ja mitä tilannekuvien vakioiminen vaatii. Tilannekuvan vakiointi ei tarkoita vain teknisiä ratkaisuja tai IT-kehitysprosessia, vaan kyseessä on laajempi kulttuurin ja toimintatapojen muutos koko rakennusalalla, jonka edistämistä on pyritty edesauttamaan järjestetyissä työpajoissa ja myös tällä edessäsi olevalla pelikirjalla.

IPT4 Vakioitu tilannekuva -hankkeen osapuolia ja rahoittajia ovat olleet Väylävirasto, Pohjois-Savon hyvinvointialue, HUS Kiinteistöt Oy, Tampereen Tilapalvelut Oy, Tampereen Raitiotie Oy, Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy ja Helsingin Kaupunki - Kaupunkiympäristö/Infrayksikkö. Pelikirjan laatimisesta on vastannut IPT-hankeohjelman operaattorina toiminut Vison Oy ja sen työryhmään kuuluneet Samppa Roimela, Aleksi Pesonen, Sofia Moilanen, Lars Albäck, Jani Saarinen ja Karoliina Björkenheim. Pelikirjan tuottamista on ohjannut IPT4-vakioitu tilannekuva -hankkeeseen osallistuneet, jotka ovat Tarmo Savolainen ja Sami Franssila Väylävirastolta, Tommi Kärkelä, Jani Boström, Petri Mölsä ja Petri Saarinen Tampereen tilapalveluista, Markus Keisala Tampereen Raitiotie Oy:stä, Titta Haatainen, Pohjois-Savon hyvinvointialue / KYS, Ville Alajoki, Helsingin Kaupunki - Kaupunkiympäristö/Infrayksikkö, Carl Siren, HUS Kiinteistöt Oy ja Mikko Asikainen, Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy.

1.2 Miksi tilannekuvasta puhutaan?

Sisällysluettelo

Käynnistäessämme IPT4 Vakioitu tilannekuva -hanketta alkuvuodesta 2024 loimme vision: luodaan yhdessä vakioitu rakentamisen tilannekuva konsepti, jota voidaan hyödyntää kaikissa rakennushankkeissa, mikä mahdollistaa yhdessä oppimista ja tietopääoman kehittymistä. Työpajasarjan ensimmäisessä työpajassa esittelimme vision ja siihen liittyvät tavoitteet ja periaatteet niin toiminnalle kuin tilannekuville. Työpajaan osallistuneilta tilaajilta saimme ajatuksiimme hyvin vastakaikua, mutta myös uusia ideoita ja näkökulmia, mitä tulee tilannekuvien vakioinnissa ottaa huomioon. Eräs nosto koski tilannekuvien eri tasoja, jotka määriteltiin seuraavasti: strateginen, taktinen ja operatiivinen. Työpajassa todettiin myös, että tilannekuva on terminä hyvin laaja ja sen määrittelyä tulisi tarkentaa. Yhdeksi ratkaisuksi jo ennen työpajaa olimme havainneet sen, että tilannekuvan vakiointi ja sen tehokas hyödyntäminen vaatii yleisten tilannekuvavaatimusten luomista, jotka voidaan sisällyttää liitteeksi tarjouspyyntöön. Sopimusteknisestä näkökulmasta puhutaan enemmän pelikirjan luvussa 7.

Tilannekuvasta puhuttaessa keskustelussa nousee tyypillisesti esiin myös se, kuka tilannekuvaan syötettävän datan omistaa. Miten varmistetaan, että tuotetaan vain tarpeellista data? Mikä tieto on julkista ja mikä on vain hankkeiden sisäistä dataa? Miten datan virtauttaminen saadaan osaksi luonnollista rakentamisen prosessia, jotta se ei muodostu esteeksi tilannekuvien ajantasaisuudelle. Kysymyksiä aiheen ympärillä on lukuisia ja niiden ympärillä olemme IPT4 Vakioitu tilannekuva -työpajasarjassa pyrkineet keskittymään. Työpajasarjassa käsiteltiin aiheita seuraavien otsikoiden alla: vakiointi, portfoliotaso, data ja Data360, sopimus, johtaminen ja johtamisen tiekartta. Tähän pelikirjaan olemme koostaneet työpajasarjassa esillä olleet asiat ja keskustelun niiden ympärillä sekä tuottaneet työpajasarjan opeista kertyneet lopputuotokset.

Tilannekuvasta puhuttaessa puhutaan usein myös tiedolla johtamisesta, tilannekuvajohtamisesta ja tietojohtamisesta. Mitä nämä tarkoittavat ja miten ne eroavat toisistaan?

Lue lisää tietojohtamisesta

Tietojohtamisen kokonaisuus

Sisällysluettelo

Tietojohtaminen (Knowledge management) käsittelee organisaation tietopääoman hallintaa ja hyödyntämistä. Tietojohtaminen keskittyy tiedon luomiseen, jakamiseen ja hyödyntämiseen, jotta organisaation osaaminen ja tehokkuus paranevat. Tietojohtaminen on siis kaikkien muiden näiden johtamisen muodon yhdistelmä. Tietojohtamisen tavoitteena on tehdä oikea tieto helposti saatavaksi ja varmistaa, että se olisi hyödynnettävissä organisaation toiminnassa sille tarkoitetulla tavalla. Tiedolla johtaminen (Data driven leadership) tarkoittaa puolestaan päätöksenteon tekemistä datan perusteella – nimenomaan oikeaan tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Se korostaa datan ja analytiikan hyödyntämistä päätöksenteon tukena, jolloin johtamisen tueksi on luotu mittareita, jotta voidaan saavuttaa parempia ja tehokkaampia tuloksia. Tiedolla johtaminen edellyttää laadukasta ja ajantasaista dataa, joka on visualisoitu käyttäjien tarpeisiin. Tilannekuvajohtaminen (Situational awareness leadership) kytkeytyy reaaliaikaiseen tiedon hallintaan ja päätöksentekoon muuttuvissa ja usein kriittisissä tilanteissa kuten työmaan päivittäisjohtamisessa. Tilannekuvajohtaminen mahdollistaa nopean reagoinnin työmaalla havaittuihin haasteisiin, kun käytössä on ajatasainen tilannekuva, jonka sisältö tuottaa johdolle tarpeelliset mittarit työmaan etenemisen seurantaan. Tiedon johtaminen (Information management) viittaa puolestaan niihin prosesseihin ja käytäntöihin, joilla organisaatiot keräävät, tallentavat, hallitsevat, jakavat ja hyödyntävät tietoa tehokkaasti. Tiedon johtaminen mahdollistaa laadukkaan datan saannin, joka on avaintekijä muihin tietojohtamisen osa-alueisiin (BIM).

Tietojohtaminen, tiedolla johtaminen, tilannekuvajohtaminen ja tiedon johtaminen ovat kaikki johtamisen muotoja, joissa tieto ja sen hyödyntäminen ovat keskiössä. Eroavaisuudet näiden välillä näkyy painopistealueiden ja käyttötapojen osalta, mutta ne myös kytkeytyvät kaikki toisiinsa tiiviisti.

Lue lisää tilannekuva-johtamisesta

1.3 Tilannekuvan haasteet

Sisällysluettelo

Toimialatason haasteet

Liiketoiminnan haasteet

Dataan liittyväthaasteet

• Datan virtaus
• Datan heikko laatu
• Datan yhteensopimattomuus
• Lakitekniset haasteet
• Datan luokittelu
• Henkilötietosuoja
• Datan omistajuus ja käyttöoikeudet
• Tietoturva
• Masterdatan puute

• Toimintakulttuuriin ja -tapaan liittyvät haasteet
• Luottamukseen liittyvät haasteet
• Toiminnan pirstaloituneisuus ja siiloutuneisuus
• Alhainen maturiteetti
• Kilpailuedun painotteisuus

• Intressiristiriidat
• Vanhentuneet liiketoimintamallit
• Yhteistoiminta ei ole vakioitunut toteutusmuoto
• Sopimus- ja insentiivimallit eivät tue tilannekuvaa
• Syyllistämisen pelko

Työpajojen oivallukset

Kootut suositukset

Yhteistyö

Pilotointi

Dataintegraatio

Datan luokittelu

Datan laatu

Vakiointi

Datan säilytys

Yhteistoiminnallisuus

Muutostenhallinta

Omistajuus ja johtajuus

TILANNEKUVA

2.1 Mikä on tilannekuva?

Sisällysluettelo

MIKSI

MIKÄ

Tilannekuvalla tarkoitetaan digitaalista näkymää hankkeen, projektin, hankesalkun tai yrityksen sen hetkisestä tilanteesta. Tilannekuva tarjoaa reaaliaikaisen ja objektiivisen ymmärryksen sen hetkisestä tilaneesta.

Tilannekuva helpottaa johtamista, koska se tarjoaa hankkeelle yhden totuuden sen hetkisestä tilanteesta. Johtamista, jossa hyödynnetään tilannekuvaa yhtenä keskeisenä työkaluna, kutsutaan tilannekuvajohtamiseksi tai tiedolla johtamiseksi.

MITEN

KENELLE

Tilannekuvan lähtökohta on yhteisesti sovittujen sisältöjen seuraaminen kuten hankkeen onnistumisen mittaristo. Mittaamista varten tarvitaan dataa, jota syntyy hankkeella sen prosesseista ja käytettävistä järjestelmistä. Syntynyttä dataa muotoillaan sovitulla logiikalla tiedoksi, joka näytetään helposti ymmärrettävässä visuaalisessa muodossa. Tilannekuvan avulla hanketta johdetaan tiedolla osana päivittäisiä johtamiskäytäntöjä, jolloin se tukee reaaliaikaista päätöksentekoa ja edistää hankkeen tavoitteiden saavuttamista.

Tilannekuva on tarkoitettu kaikille hankkeen tai yrityksen sidosryhmille. Eri sidosryhmille oleellinen tieto ei kuitenkaan ole samaa, joten tulee tunnistaa jokaisen sidosryhmän käyttötarpeet ja luoda tarvittaessa useampia tilannekuvanäkymiä ennalta määriteltyihin tarpeisiin.

2.2 Tilannekuvajohtamisen perusteet

Sisällysluettelo

• Tilannekuvalla johtamisella tarkoitetaan koordinoitua/systemaattista lähestymistä päivittäiseen tilannekuvan hyödyntämiseen.
• Tilannekuvalla ohjataan toimintaa säännöllisestä ja tuetaan tietoon perustuvaa päätöksentekoa.
• Tilannekuvan avulla johdolla on mutkaton pääsy hankkeen onnistumisen kannalta kriittisimpiin tietoihin, mittareihin ja jopa ennakoivaan analytiikkaan.
• Sen avulla hanke voi kyetä reagoimaan muuttuviin tilanteisiin tehokkaasti ja siten parantamaan ohjausvaikutusta.
• Tilannekuvajohtaminen on tiedolla johtamista, jonka avulla kyetään vakioimaan hankkeen prosesseja ja siten ohjaamaan toimintaa haluttuun suuntaan.

Mitä tilannekuvajohtamisella tarkoitetaan?

Johtamisen esimerkkirutiinit:

• Päivittäinen johtaminen tilannekuvan avulla. Hankkeilla on yhteinen tilannekuva päivän tehtävistä, tavoitteista, esteistä sekä hankkeen tilanteesta päivittyvien mittareiden (esim. turvallisuus) kautta.
• Viikoittainen katsaus hankkeen kustannustilanteeseen tilannekuvan kautta. Tilannekuvasta katsotaan viikoittain hankkeen kustannusennusteen sekä toteutuneiden kustannusten tilanne. Lyhyt aikaväli mahdollistaa nopean reagoinnin ja ohjauksen.
• Kuukausittain hankkeen johdon katsaus tilannekuvasta. Tilannekuvalla saavutetaan vakioitu ja automaattinen katsaus hankkeen tärkeimpiin mittareihin johdon päätöksenteon ja hankkeen ohjauksen tueksi.

2.3 Tilannekuvaprosessi

Sisällysluettelo

Mitä vaiheita tilannekuvan luominen pitää sisällään?

TILANNEKUVAN OSA-ALUEET

3.1 Tilannekuvan eri osa-alueet

Sisällysluettelo

3.2. Data

Osa-alueet

Sisällysluettelo

Tilannekuvien tärkein raaka-aine on data. Samalla data ja sen liikuttaminen on yksi tilannekuvakokonaisuuden haastavimmista osa-alueista. Onnistunut datan käyttö vaatii selkeät raamit ja pelisäännöt datan muotoon, omistamiseen sekä jakamiseen. Tilannekuvaan tulevan datan tulee olla ajantasaista ja määrämuotoista. Tilannekuvassa data integroidaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, joka mahdollistaa tiedolla johtamisen ja tietoon perustuvan päätöksenteon. Tietopääoman karttuessa organisaatioilla on myös mahdollisuus tehdä ennakoivaa analyysia uudesta hankkeesta vanhan hankkeen tietojen pohjalta. Jotta tavoitteeseen päästään, tulee tilannekuvan datalähteet tuotteistaa. Käytettävällä datalla tulisi olla kuvassa mainitut ominaisuudet, jotta se olisi helppo ottaa käyttöön.

Lue lisää datasta

3.3 Logiikka ja analytiikka

Sisällysluettelo

Osa-alueet

LOGIIKKA

ANALYTIIKKA

Yksi tilannekuvan kriittisistä palasista on laskentalogiikka. Laskentamallit tekevät datasta tietoa. Logiikalla muodostetaan tilannekuvan tietopohja ja mittaristo. Tärkeää on, että logiikka on ennalta sovittu ja että asianosaiset tietävät sekä ymmärtävät, mistä laskenta koostuu. Ilman hyvin mietittyä logiikkaa tilannekuvan antamat tiedot voivat olla epäjohdonmukaisia tai jopa kokonaan vääriä. Hyvä logiikka ja laskentamallit ottavat huomioon kunkin mittarin tarpeet kuten aikasidonnaisuuden. Analytiikalla tarkoitetaan toistuvuuksien ja oivalluksien systemaattista etsimistä datasta. Tilannekuvajohtamisessa se tarkoittaa toistuvuuksien ja oivalluksien etsimistä ja löytämistä tilannekuvasta sekä niiden tulkitsemista ja kommunikointia.

Analytiikka on tilannekuvan kehittämisessä keskeinen työkalu, joka tukee päätöksentekoa etsimällä datasta piileviä toistuvuuksia ja oivalluksia. Analytiikka mahdollistaa syvemmän ymmärryksen siitä, mitä tilannekuvassa todella tapahtuu, ja auttaa tunnistamaan merkittäviä trendejä tai poikkeamia. Hyvä analytiikka edellyttää systemaattista lähestymistapaa, jossa analyysit suoritetaan tarkasti määritellyillä menetelmillä, jotta tulokset ovat luotettavia ja merkityksellisiä. Analytiikan avulla saadaan vastauksia kysymyksiin siitä, miten hanke kehittyy, mitkä ovat kriittiset muutokset ja miten erilaiset tekijät vaikuttavat toisiinsa. On tärkeää, että analytiikan tulokset tulkitaan oikein ja kommunikoidaan selkeästi päätöksenteon tueksi. Yhdistettynä hyvin määriteltyyn logiikkaan analytiikka tarjoaa arvokasta tietoa siitä, mihin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä tilanteen hallitsemiseksi ja kehittämiseksi.

3.4 Visuaalisuus

Sisällysluettelo

Osa-alueet

Tilannekuvan visualisointi ja siten käyttäjäkokemuksen muotoilu ovat vaikuttavan ja tehokkaan tilannekuvapalvelun tukipilarit. Käyttäjäkokemuksen peruselementeiksi voidaan tulkita käyttäjäystävällisyys, käyttäjätarpeisiin räätälöinti, responsiivisuus ja vuorovaikutuksellisuus. Vakioidussa visualisoinnissa tärkeää on visuaalisten elementtien tärkeysjärjestyksen korostamisen siten, että käyttäjällä on suora ja mutkaton pääsy hänelle merkitykselliseen tietoon. Ennen kaikkea visuaaliset elementit tulee esittää loogisessa hierarkiassa, joka muodostaa yhtenäisen narratiiviin lukijalle. Esimerkiksi tilannekuvan yläosassa on hyvä esittää kriittisiä ja yleisiä mittareita, kun taas keski- ja alaosissa sitä selittävää tietoa.

Tilannekuvan näkymä koostuu graafeista, taulukoista ja korteista. Visuaalinen ilme voi mukailla hanketta tai organisaatiota, mutta asettelussa ja visualisointivalinnoissa on hyvä noudattaa tiettyjä sääntöjä. Esimerkiksi aikajanan tiedot tulee esittää viivakaaviona, ja tärkeät asiat tulee sijoittaa näkyvästi ja isokokoisina. Tämän tueksi voidaan käyttää vakiovisualisointeja, jotka noudattavat parhaita käytäntöjä.

Sisällysluettelo

Osa-alueet

3.5 Johtaminen ja saavutettavuus

Tilannekuvajohtamisella tarkoitetaan päätöksiä ja ohjaustoimia, joita tilannekuvan avulla tehdään. Tilannekuvaan perustuvalla päätöksenteolla pyritään parantamaan prosesseja ja käytäntöjä. Näiden päätösten ja ohjaustoimien vaikutukset tulisi näkyä hankkeen mittareissa parempina tuloksina sekä selkeämpänä ja sujuvampana toimintana. On tärkeää huomata, että tilannekuvajohtaminen voi jäädä sivurooliin, jos keskitytään liikaa vain itse tilannekuvan tuottamiseen. Lopputuloksena voi olla hyvä ja tarkoituksenmukainen tilannekuva, jota ei kuitenkaan hyödynnetä päätöksenteossa. Hyvä periaate on aloittaa rutiinikokoukset tarkastelemalla ja analysoimalla tilannekuvaa, jotta siitä saadaan täysi hyöty organisaation toiminnan kehittämisessä ja projektien johtamisessa. Tilannekuvajohtamisen kannalta keskeistä on myös sen saavutettavuus. Tilannekuvia ei tule tuottaa ainoastaan johdon käyttöön, vaan tahtotilana on tuottaa tarpeellista sisältöä kaikille projektin/yrityksen osapuolille. Tämä tarkoittaa, että myös työntekijöillä, aliurakoitsijoilla ja loppukäyttäjillä on pääsy tilannekuvan heille olennaisiin osiin. Näin he voivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä ja parantaa omaa toimintaansa. Saavutettava tilannekuva edistää avoimuutta, lisää osallistumista ja tehostaa koko organisaation toimintaa.

Tilannekuvajohtamisen perusteisiin kuuluu:

• Käyttäjäryhmien tarpeiden huomioiminen

• Integrointi työmaiden normaaleihin johtamisprosesseihin

• Vastuiden määritteleminen ja tilannekuvan päivitysrutiinien, ajantasaisuuden sekä muutosten hallinta

• Tilannekuvaviestinnän määrittely ja toteuttaminen

• Tilannekuvan jalkauttaminen, -koulutus ja ohjeistus

• Tilannekuvan laadun ja oikeellisuuden varmistaminen

Lue lisää seuraavassa kappaleessa

JOHTAMINEN

4.1 Johtaminen

Sisällysluettelo

Tilannekuvajohtamisen tehokkuus riippuu monista toisiinsa kytkeytyvistä tekijöistä, jotka varmistavat sen jatkuvan toimivuuden ja kehityksen. Jotta johtaminen onnistuu arjessa, on tärkeää luoda vahva kulttuuri, jossa ajantasainen tieto hyödynnetään aktiivisesti ja se tuodaan osaksi päivittäisiä käytäntöjä, kuten kokouksia ja viikkopalavereita. Osapuolten sitouttaminen ja yhteistyö edellyttävät selkeää kommunikointia, siilojen purkamista ja helppoja palautekanavia, jotka mahdollistavat tiedon sujuvan kulun ja yhteisöllisyyden lisäämisen. Lisäksi koulutuksilla on merkittävä rooli, jotta kaikki osapuolet ymmärtävät omat vastuunsa ja tilannekuvan hyödyt, samalla kun teknologian, kuten tekoälyn, avulla voidaan jatkuvasti analysoida tietoa ja parantaa prosesseja. Näin johtamiskäytännöt pysyvät ajan tasalla ja vastaavat kehittyviin tarpeisiin.

Johtamistyöpajassa tunnistetut haasteet ja niihin ehdotetut ratkaisut

Kouluttaminen

Osallistaminen

Jatkuva parantaminen

Johtamiskulttuurin edistäminen

4.2 Johtamisen ylätason malli

Sisällysluettelo

Tilannekuvalla johtamisen -ylätason malli perustuu systemaattiseen tiedon ja strategisen tason synkronointiin, joka jalkautuu eri operatiivisiin ja projektitasoihin. Ensimmäinen vaihe on yrityksen strategian synkronointi tilannekuvajohtamisen kanssa, jotta tarkasteltavat mittarit mittaavaat oikeaa ilmiötä. Nämä strategiset linjaukset määrittävät tavoitteet ja painopisteet, jotka laskeutuvat portfoliotason vaatimusmäärittelyihin. Näistä määrittelyistä johdetaan konkreettiset toimenpiteet ja mittarit, jotka standardisoidaan vakioiduiksi tilannekuviksi. Operatiivisella tasolla portfoliotasolla syntyy tilannekuvia, jotka konkretisoivat vaatimukset ja projektien statukset. Nämä tilannekuvat muodostavat reaaliaikaisen näkymän portfolion hallintaan ja varmistavat, että projektilinjaukset pysyvät strategiassa. Lisäksi, projektitason tilannekuvat syöttävät reaaliaikaista dataa portfolion tilannekuvaan. Tämä ketju portfoliotasolta ja projektitasolta yhdistyy ylemmälle tasolle yritystason tilannehuoneeseen, jossa strategian synkronointi heijastuu koko organisaation kattavassa tilannekuvassa. Dataa kaikista tilannekuvista syötetään keskitettyyn tietopankkiin, jossa sitä analysoidaan systemaattisesti. Tämä analytiikka tarjoaa johtajille ajantasaista tietoa, jonka pohjalta strategiaa voidaan jatkuvasti parantaa ja kohdentaa uudelleen.

Malli luo jatkuvan tiedon virran strategian ja operatiivisen toiminnan välillä, mikä mahdollistaa reaaliaikaisen päätöksenteon ja tehokkaan strategian toimeenpanon.

4.3 Johtamisen tarkennettu malli

Sisällysluettelo

Tilannekuvajohtamisen tarkennetussa mallissa kuvataan, miten valmisteluvaiheessa tunnistetaan tilannekuvan tarve ja kohdennetaan se yritystason strategiaan. Portfoliotason mittarit standardoidaan ja kehitetään yhtenäiset järjestelmät ja työkalut, joiden avulla projektitason tilannekuva jalostetaan selkeäksi ja käytettäväksi tiedoksi. Projektien tiedon ja datatarpeiden tunnistaminen sekä niiden määrittely ovat avainasemassa, jotta tiedon virtaus portfolion ja projektien välillä toimii saumattomasti. Mallissa painotetaan tietopankin roolia, joka rikastaa dataa ennakoivan analytiikan ja analyysien avulla, tuottaen oivalluksia päätöksenteon tueksi. Tilannekuvien avulla tietoa voidaan seurata reaaliajassa ja julkaista käyttäjille palautteen kera. Tämä jatkuva prosessi integroituu osaksi normaaleja johtamisprosesseja yritystasolla, jolloin tilannekuvatoiminta tukee tehokkaasti organisaation tavoitteita ja päätöksentekoa.

Avaa isommaksi linkistä

KÄYTTÖ-TAPAUKSET

5 Käyttötapaukset

Sisällysluettelo

Suunnittelu

Portfolio

Hankinta

Hankesuunnittelu

Avaa klikkaamalla!

Tuotanto

Vastuullisuus

Luovutus

Avaa käyttötapauksien mittaristodokumentti tästä!

DATA

6.1 Data

Sisällysluettelo

Yksinkertaisesti sanottuna data on tilannekuvien tärkein raaka-aine.

Datatyöpajan kiteytykset:

Dataan liittyvät ratkaisut

Data tarjoaa jatkuvasti päivittyvän ja reaaliaikaisen tilannekuvan, joka mahdollistaa ennakoivan päätöksenteon ja toimenpiteiden toteuttamisen tehokkaasti. Datan puute tai sen laadun heikkous johtaa tilanteeseen, jossa päätöksenteko perustuu oletuksiin ja subjektiivisiin havaintoihin. Datan avulla kyetään muodostamaan objektiivinen ja tarkastelua kestävä perusta rakennushankkeiden tietoperäiselle johtamiselle. Hankkeen datan sujuva virtauttaminen luo edellytyksiä kokonaiskuvan ylläpitämiselle, tietojärjestelmien yhteensovittamiselle ja kustannustehokkuudelle. Rakennushankkeiden eri osapuolten välisten datavirtojen yhteenkokoaminen mahdollistaa toiminnan synkronoinnin ja estää tiedon siiloutumisen, jolloin eri osat toimivat toisistaan irrallisina.

Datan haasteet

Datan laatudimensiot

Datan laadusta ei voida tinkiä!

6.2 Datamuutoksen näkemyksiä

Sisällysluettelo

Työpajoissa on keskitytty tarkastelemaan, miten tiedolla johtamista ja datan hyödyntämistä voidaan parhaiten kehittää rakennusalalla, jotta saavutetaan merkittäviä parannuksia tuottavuuteen, kannattavuuteen ja työympäristön houkuttelevuuteen. Muutos on välttämätön, mutta samalla monimutkainen prosessi, joka vaatii pitkäjänteistä suunnittelua ja asennemuutosta kaikilla tasoilla. Työpajojen tavoitteena on ollut löytää keinoja, joilla voidaan varmistaa datan laadun ja saatavuuden parantaminen sekä sitouttaa eri toimijat hyödyntämään tietoa tehokkaammin. Konkreettiset esimerkit, pilotit ja pienimuotoiset kokeilut ovat tärkeitä ensiaskelia, jotta hyödyt tulevat näkyviin käytännössä. Työpajojen aikana on myös kartoitettu muutokseen liittyviä riskejä, kuten muutosvastarintaa, siiloutumista ja teknologioiden yhteensopimattomuutta. Näiden haasteiden ratkaiseminen on olennaista, jotta muutos voi toteutua ja tuoda toivotut tulokset. Erityistä huomiota on kiinnitetty siihen, miten järjestelmien välinen yhteistyö ja tiedon jakaminen voidaan mahdollistaa, sekä siihen, kuinka tärkeää on rakentaa luottamusta osapuolten välille. Työpajojen pohjalta on syntynyt kattava ymmärrys siitä, mitä tarvitaan muutoksen onnistumiseksi ja millaisia riskejä on vältettävä matkan varrella.

Lue lisää alla olevista linkeistä, miten työpajoissa omaksuttiin datamuutos.

Mitä ideoita ja ajatuksia meillä on kehityspolun mahdollistamiseksi?

Mitä me tiedämme tiedolla johtamisen vaatimasta muutoksesta?

Mitkä ovat keskeisimmät rakennuspalikat vaadittuun muutokseen?

Mitkä ovat muutoksen riskit?

Mitkä ovat keskeisimmät nostot tämän toteuttamiseksi?

6.3 Datan tuotteistus

Sisällysluettelo

Datan tuotteistuksella tarkoitetaan prosessia, jossa data muotoillaan arvoa tuottavaan muotoon tehden siitä helposti hyödynnettävän ja sisällöllisesti laadukkaan kokonaisuuden.

Datan tuotteistuksen lähtökohtana on muodostaa systemaattinen lähestyminen liiketoiminnan datojen paketoimiseen kaupallistettuun muotoon. Prosessissa merkittävässä roolissa ovat liiketoimintakohtaisten käyttötapauksien tunnistaminen, laatukriteerien standardointi, datan käsittelyn vakiointi ja tuotekokonaisuuksien yhtenäistäminen. Lopputuotteena syntyy datatuote, joka tuottaa arvoa sekä asiakkaalle että sen tarjoajalle. Esimerkiksi datatuote voisi olla rakennuskustannusten evoluutio allianssihankkeissa

6.4 Datan hallintakehikko

Sisällysluettelo

Data360-viitekehys perustuu ajatukseen, että dataa tulee hallita ja hyödyntää kokonaisvaltaisesti koko sen elinkaaren ajan. Se yhdistää infran, datan virtaamisen, hallinnan, laadun sekä käytön selkeäksi malliksi, joka varmistaa, että tieto on luotettavaa, ajantasaista ja helposti hyödynnettävissä liiketoiminnan eri prosesseissa. Tavoitteena on luoda yhtenäinen ja läpinäkyvä tiedonhallintajärjestelmä, joka tukee tehokasta päätöksentekoa ja kilpailukykyä.

Vedä hiiri elementtien päälle lukeaksi lisää.

SOPIMUSTEKNISET VAATIMUKSET

7.1 Toimintaperiaatteet

Sisällysluettelo

Tilannekuvajohtamisen käyttäminen edellyttää periaatteiden määrittämistä tarjouspyynnöissä ja sopimuksissa. Tässä listattuna muutamia sopimusteknisiä periaatteita mitkä suositellaan käytettäväksi:1) Tilaajan hankesalkun projektitavoitteiden määrittely: Tilaaja määrittelee projektiensa ja niiden eri vaiheiden tilannekuvajohtamisen tavoitteet ja mittarit. Tilaajan hankesalkun tietotarpeet perustuvat näihin määritelmiin.2) Tarjouspyyntö: Tilaaja kuvaa tarjouspyynnössä tilannekuvajohtamisen ja sen sisältämän tiedon hyödyntämisen periaatteet sekä mitä se kultakin sopimusosapuolelta edellyttää. Tähän sisältyvät määriteltävät tavoitteet ja mittarit sekä rajapinnat niiden edellyttämät tietotarpeet, mitä kunkin sopimusosapuolen odotetaan tuottavan projektin käyttöön. Yhteistoiminnallisten hankkeiden lähtökohtana on, että projektien yhteinen tilannekuva on laajasti julkinen. Muu tilannekuvajohtamisen tietosisältö on julkista projektin sisällä. Pelikirjassa viitataan erilliseen liitteeseen. 3) Sopimukset: Sopimuksessa sovitaan tilannekuvajohtamisen periaatteista, tilannekuvanäkymistä ja tietosisällöistä sekä niiden käyttötarkoituksista että käyttöoikeuksista. Lisäksi sovitaan tarkemmin käytettävästä tietosisällöstä ja datan toimittamisesta. 4) Kehitysvaiheessa: Projektin alussa sovitaan sopimusosapuolten kesken, millä työkaluilla ja järjestelmillä tilannekuvaa tuotetaan, miten tiedonhallinta järjestetään ja miten tilannekuvaa kehitetään ja ylläpidetään. Lisäksi tulee sopia, miten tilannekuvajohtaminen jalkautetaan osaksi operatiivisia johtamiskäytäntöjä.5) Projektin aikana: Projektin tilannekuvaa kehitetään ja ylläpidetään kunkin projektin eri vaiheiden edellyttämin tarpeiden mukaisesti. Tilannekuvan käyttäjiä kannattaa osallistaa työpajoihin, koska se osaltaan sitouttaa käyttäjät tilannekuvien hyödyntämiseen. Projektin jälkeen kannattaa käydä reflektio tilannekuvajohtamisen haasteista ja mahdollisuuksista, jotta voidaan oppia ja viedä opit seuraaviin projekteihin.

7.2 Oikeudet ja sopimuskirjaukset

Sisällysluettelo

Sopimukseen (esim. allianssisopimus) tehtävien lisäysten avulla pyritään varmistamaan projektin läpinäkyvä ja tehokas tiedonhallinta, mikä on onnistuneen tilannekuvajohtamisen edellytys.1) Termit "aineisto" ja "tausta-aineisto" on tarkennettu viittaamaan digitaaliseen tilannekuvaan koottuun tietoon ja sen vaatimaan dataan. 2) Allianssia koskeviin periaatteisiin on lisätty osapuolia koskeva velvollisuus digitaalisen tilannekuvan edellyttämän datan tuottamisesta ja luovuttamisesta allianssin käyttöön.

Lisäys tausta-aineiston omistukseen.

Avaa tilannekuvakirjauspohja tästä!

Lisäys aineiston määrittelyyn.

Lisäys, jossa osapuolet sitoutuvat luomaan edellytyksiä datan virtaukselle.

TIEKARTTA

8.1 Tulevaisuuden kehitysaskeleet

Sisällysluettelo

Tilannekuvajohtamisen kehitystä voidaan kuvata erilaisten vaiheiden kautta, jotka johtavat kohti yhä datapohjaisempia, älykkäämpiä, ennakoivampia ja automaattisempia tilannekuvia. Vakiointi on ensiaskel, joka luo yhteisen perustan kehitykselle. Vakioinnin avulla kaikki käyttötapaukset määritellään yhtenäisesti käyttäjien, mittareiden, datatarpeiden ja johtamiskäytäntöjen osalta. Haasteena on kuitenkin se, että näiden kehitysaskelten ja tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tilannekuvan kaikkien osa-alueiden parempaa integraatiota sekä datan että logiikan näkökulmasta. Lopullisena tavoitteena on kehittää älykäs, ennakoiva tilannekuva. Se analysoi jatkuvasti tilannetta ja nostaa esiin asioita, jotka vaativat huomiota tai aiheuttavat riskejä. Autonominen tilannekuva tarkoittaa sitä, että tilannekuva käyttötapauksesta voidaan luoda automaattisesti määritelmien perusteella ja että se päivittyy automaattisesti.

8.2 Ehdotus vaiheelle 2: Teemana data

Sisällysluettelo

Vaiheen 1 perusteella ehdotetaan seuraavia painopistealueita vaiheelle 2:1) Tietopohja

• Datakatalogi (Tilannekuvajohtamisen datavirtojen tuotteistaminen)

• ICT-referenssiarkkitehtuurin luominen
• Integroitujen datavirtojen käyttökohteet ja toteutusmallit

2) Yhteistoiminta

• Data rule book -sääntökirjan tuottaminen ja sopimisen harmonisointi
• Visualisointipankin tuottaminen (visualisointikäyntäntöjen harmonisointi)
• Johtamiskäyntäntöjen vakiointi

3) Tulevaisuuden kehityspotentiaali

• Tekoälyn hyödyntämismahdollisuudet
• Ennakoivien mallien käyttökohteet ja toteutuksen edellytykset

• Alan yhteinen tietopankki

Yleisenä tavoitteena on laajentaa ekosysteemiä sekä määrällisesti että eri sidosryhmien osalta. Tavoitteena on lisäksi ottaa huomioon KiRa-toimialan sekä kansalliset että kansainväliset näkökulmat.

Yhteenveto

Sisällysluettelo

Tässä yhteenveto keskeisistä oivalluksista hankkeen vaiheen 1 ajalta:

• Tällä hetkellä liian paljon huomiota menee itse tilannekuvan kehittämiseen eli pintapuoliseen visualisointiin. Enemmän huomiota pitäisi kiinnittää datapohjan kehittämiseen ja siihen, miten tilannekuvajohtaminen integroituu osaksi normaaleja johtamisprosesseja.
• Tilannekuvatoiminta ja määritelmät pitäisi luoda portfoliotason näkökulmasta eikä projektikohtaisesti. Lisäksi pitäisi kehittää portfoliotason tilannekuvia jokaisessa organisaatiossa.
• Dataan liittyvät haasteet ovat suurin ongelma tällä hetkellä. Tarvitaan datan tuotteistamista ja sääntöpohjaa, jotta tämä voidaan parantaa.
• Toimialan toimintatavat ja kulttuuri ovat edelleen iso haaste myös tilannekuvajohtamisen kehittymisen osalta. Tarvitaan ekosysteemi/yhteisö, jossa voidaan luoda yhteisiä toimintatapoja, innovoida ja luoda vakioituja toteutusmalleja.
• Tilannekuviin koostetulla tiedolla on arvoa. Meidän pitäisi huolehtia tietopääoman kehittymisestä luomalla yhteisiä tietopankkeja ja muita työkaluja kaikkien hyväksi.

Osa-alueiden yhteenveto

Termistö

Sisällysluettelo

Käyttötapaukset

Sisällysluettelo

Portfolio tilannekuvaesimerkki

Klikkaamalla vasemmasta reunasta tilannekuvan osa-alueita saat mittariesimerkit näkyviin

Aikataulun seuranta

Talousseuranta

Päätöksenteon tuki

Vastuullisuus

Hankesuunnittelun tilannekuvaesimerkki

Käyttötapaukset

Sisällysluettelo

Klikkaamalla vasemmasta reunasta tilannekuvan osa-alueita saat mittariesimerkit näkyviin

Aikataulun seuranta

Kustannusseuranta

Riskit ja mahdollisuudet

Päätökset & tavoitteet

Hankinnan tilannekuvaesimerkki

Käyttötapaukset

Sisällysluettelo

Klikkaamalla vasemmasta reunasta tilannekuvan osa-alueita saat mittariesimerkit näkyviin

Aikataulun seuranta

Kustannusseuranta

Hankintaprosessi

Päätökset & tavoitteet

Suunnittelun tilannekuvaesimerkki

Käyttötapaukset

Sisällysluettelo

Klikkaamalla vasemmasta reunasta tilannekuvan osa-alueita saat mittariesimerkit näkyviin

Aikataulun seuranta

Kustannusseuranta

Mallintaminen

Resurssit

CO2

Tuotannon tilannekuvaesimerkki

Käyttötapaukset

Sisällysluettelo

Klikkaamalla vasemmasta reunasta tilannekuvan osa-alueita saat mittariesimerkit näkyviin

Aikataulun seuranta

Kustannusseuranta

Riskit ja mahdollisuudet

Laatu ja Turvallisuus

Logistiikka

Vastuullisuus

Luovutuksen tilannekuvaesimerkki

Käyttötapaukset

Sisällysluettelo

Klikkaamalla vasemmasta reunasta tilannekuvan osa-alueita saat mittariesimerkit näkyviin

Aikataulun seuranta

Kustannusseuranta

Takuutyöt

Luovutukset

Vastuullisuuden tilannekuvaesimerkki

Käyttötapaukset

Sisällysluettelo

Klikkaamalla vasemmasta reunasta tilannekuvan osa-alueita saat mittariesimerkit näkyviin

Päästöt

Ympäristövaikutukset

Hukka ja kierrätys

Hyvinvointi

Hallinto

Taksonomia

Hankesuunnittelun mittaristo

Sisällysluettelo

Hankinnan mittaristo

Sisällysluettelo

Suunnittelun mittaristo

Sisällysluettelo

Tuotannon mittaristo

Sisällysluettelo

Luovutusten mittaristo

Sisällysluettelo

Vastuullisuuden mittaristo

Sisällysluettelo

Palaute

Sisällysluettelo

DATA

Datahaasteet

Työpajassa tunnistettiin dataan liittyviä haasteita, jotka vaikeuttavat tai estävät toimivan tilannekuvalla johtamisen.

• ERP-, CRM-, telematiikka- ja logistiikkajärjestelmien sekä BI-työkalujen välinen tiedonsiirto on puutteellista, mikä estää tehokasta datan jakamista ja yhteentoimivuutta.
• Datan lähteet ja formaatit vaihtelevat (esim. materiaalivirrat, kustannustiedot, aikataulut, ERP-data), mikä aiheuttaa ongelmia tiedon laadussa ja yhtenäisessä hyödyntämisessä.
• Logistiikan tilannekuva, kuten kuljetusten status ja työmaiden materiaalivirrat, eivät päivity reaaliajassa, mikä heikentää projektinhallinnan ennustettavuutta ja päätöksentekoa.
• Poikkeamien suorat ja epäsuorat vaikutukset (kustannukset ja aikatauluviiveet) jäävät usein mittaamatta, mikä vaikeuttaa kokonaishallintaa.

• Datan jakaminen eri järjestelmien välillä ja tallentaminen eri sidosryhmien kesken aiheuttaa tietoturvaan ja tietosuojaan liittyviä haasteita.
• Järjestelmien välillä siirtyvän datan määrä kasvaa jatkuvasti, mikä lisää tallennus- ja laskentakapasiteetin tarvetta ja vaatii tehokkaita ratkaisuja datan hallintaan.
• Datan puutteellinen analysointi vaikeuttaa resurssitarpeiden ennakointia ja allokointia hankkeiden eri vaiheissa, mikä voi aiheuttaa viivästyksiä ja kustannusylityksiä.
• Dataan perustuvan riskienhallinnan puute vaikeuttaa projektien riskien arviointia ja niihin reagoimista ajoissa.

Aikataulun seuranta

DATA

Kehityspolun mahdollistajat

Kehityspolun edistämiseksi on tärkeää hyödyntää olemassa olevaa teknologiaa ja jakaa onnistuneita esimerkkejä, jotka innostavat osapuolia näkemään muutoksen mahdollisuudet. Konkreettiset kokeilut ja pilotit todellisissa rakennusprojekteissa voivat tarjota positiivisia kokemuksia ja osoittaa hyödyt selkeästi, jopa numeroiden avulla. Vahva johtajuus ja kehityshankkeen omistajuus ovat avainasemassa, ja ekosysteemi on aloitettava pienin askelin. Riittävän pienet kokeilut ja selkeät periaatteet auttavat hallitsemaan riskejä, samalla kun vertailevat kokeet tarjoavat arvokasta tietoa päätöksenteon tueksi. Positiivinen liikkeellelähtö ja rajaavien tahojen sitouttaminen ovat myös keskeisiä tekijöitä kehityspolun onnistumisessa.

Riskit ja mahdollisuudet

Käyttäjät

Talousseuranta

Hankintaprosessi

Käyttötapaukset

Porfoliotason raportointi voidaan jakaa kahteen:

• Yrityksen sisäinen raportointi: Portfoliotason tilannekuva nähdään pääasiassa sisäisenä raportointina, jonka tarkkuustaso eri tietojen välillä voi vaihdella – toiset tiedot esitetään hyvinkin tarkalla tasolla kuin taas toisista tiedoista on olemassa vain ylätason luku. Kun kyseessä on yrityksen sisäinen raportti, tietosisältö voi olla hyvinkin yksityiskohtaista, sillä yrityksessä työskentelevillä ihmisillä on salassapitovelvollisuus.
• Julkisen tiedon jakaminen: Portfoliotason tilannekuvaa voidaan myös hyödyntää ulkoiseen raportointiin, kun kyseessä on toimija, jonka täytyy raportoida tietojaan yrityksen ulkopuolelle esimerkiksi ministeriötasolle – usein tällaisilta toimijoilta vaaditaan laajemminkin avoimuutta ja tiedon jakamista julkisesti. Julkinen raportti pitää usein sisällään tietoja, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi vertailutietona tai markkinointiaineistona, jolloin se ei pidä sisällään luottamuksellista tietoa.

Portfolion tilannekuva

Portfoliotason tilannekuva koostaa yhteen esimerkiksi kaikki tilaajan rakennushankkeet. Tilannekuvassa on siis tarkoitus seurata projekteja eri vaiheissa ja halutessaan suodattaa näkymiä siten, että projekteja voi vertailla keskenään tiettyjen mittareiden osalta. Porfoliotason tilannekuvassa tavoitteena on, että tilannekuvan käyttäjä saa yhdellä silmäyksellä käsityksen eri projektien tilanteesta ja voi sen tiedon perusteella porautua tarkemmin yksittäisen projektin tai vaikka tietyn alueen tilanteeseen. Portfoliotason tilannekuvan tuottamisessa tiedon yhteismitallisuus on ensisijaisen tärkeää, jotta hankkeita voidaan vertailla keskenään.

Tilannekuvan yhteydessä tiedon jakamisesta puhutaan usein raportointina. Raportointi-termin voisi korvata esimerkiksi tilannekuvajohtamisella, jolloin ilmaisu kuvastaisi paremmin reaaliaikaista ja yhteistoiminnallista toiminnan johtamista.

Tilannekuvaesimerkki ja mittaristo

DATA

Nostot

Oleellista on lähteä liikkeelle, hyödyntää olemassa olevaa tietoa ja teknologiaa sekä tarjota konkreettisia, positiivisia esimerkkejä muutoksen tueksi.

Muutoksen käynnistämisessä on tärkeää, että ensin luodaan valmiit vastaukset keskeisiin kysymyksiin (Q&A) ja varmistetaan, että osallistuminen on helppoa ja matalan kynnyksen toimintaa kaikille osapuolille. Ensimmäinen sysäys tarvitaan usein ulkoisen välttämättömyyden tai tilanteen kautta, ja hyötyjen korostaminen on ratkaisevaa vastarinnan vähentämiseksi. Pienet konkreettiset pilotit ja esimerkit auttavat näyttämään käytännön edut, ja sitoutuminen saavutetaan, kun lisätyön aiheuttaminen minimoidaan. Muutos vaatii jatkuvaa tiedottamista, jotta vastakkainasettelu vältetään ja osapuolet saadaan mukaan yhteiseen suuntaan. Selkeät säännöt urakoiden toteutuksessa, keppi ja porkkana -periaate sekä ulkopuolinen rahoitus, kuten innovaatiotuet, voivat helpottaa kokeiluvaihetta.

Aikataulun seuranta

Logistiikka

DATA

On myös vaara, että saadut datat eivät ole yhdenmukaisia tai vertailukelpoisia, mikä heikentää päätöksenteon laatua. Liian tiukat vaatimukset voivat puolestaan sulkea pois pieniä toimittajia tai urakoitsijoita, mikä rajoittaa markkinoiden monimuotoisuutta. Luottamuspula voi olla merkittävä este, sillä osapuolet saattavat kieltäytyä jakamasta tietoa peläten, että toinen osapuoli käyttää sitä itseään vastaan. Sakkokulttuuri voi kääntyä muutosta vastaan, mikäli pelko rangaistuksista estää avoimen kommunikaation ja poikkeamien kertomisen. Samoin pelko joutua tikunnokkaan tai kritisoiduksi voi vähentää avoimuutta työmailla. Turvallisen kulttuurin luominen, jossa poikkeamat ja riskit voidaan tuoda esille ilman pelkoa, on haastavaa. Eri toimijoiden kehittämät yhteensopimattomat ratkaisut voivat estää tehokkaan tiedon jakamisen ja vaikeuttaa laajempaa muutosta.

Muutoksen riskit

Muutoksen suurimpiin riskeihin kuuluu se, että sitä pidetään liian monimutkaisena tai haastavana toteuttaa, mikä saattaa lannistaa osapuolet ennen varsinaisen työn aloittamista. Lisäksi ihmiset eivät välttämättä ymmärrä muutoksen tuomia henkilökohtaisia hyötyjä, mikä voi heikentää sitoutumista ja johtaa muutosvastarintaan. Oman paikan puolustaminen ja pelko oman osaamisen riittämättömyydestä voivat myös estää avoimen keskustelun ja yhteisen kehityksen. Yksi riski on, että kehityksen portaissa jäädään jumiin ja keskitytään liiaksi välivaiheiden hiomiseen, jolloin konkreettista edistymistä ei saavuteta. Tämä voi myös johtaa mielipiteiden ja toimintatapojen siiloutumiseen, kun osapuolet eivät kohtaa yhteisiä tavoitteita. Siiloutuminen estää tiedon jakamista ja muutoksen hyötyjä ei nähdä konkreettisesti, mikä vaikeuttaa edistymistä.

Luovutukset

Hallinto

Laatu ja Turvallisuus

Käyttäjät

DATA

Näkemyksiä kehityspolusta

Kehityspolku tiedolla johtamisen ja tilannekuvajohtamisen parissa vaatii pitkäjänteisyyttä ja merkittävää asennemuutosta. Muutos on nähtävä välttämättömyytenä, jos halutaan parantaa rakennusalan tuottavuutta, kannattavuutta ja houkuttelevuutta työpaikkana. Hyötyjen korostaminen on keskeistä, jotta kaikki osapuolet sitoutuvat muutokseen, ja "porkkana" on löydettävä, jotta muutos koetaan kaikkien hyödyksi. Onnistuneita esimerkkejä löytyy muilta toimialoilta sekä tilannekuvajohtamisesta. Vaikka teknologia on jo olemassa, haasteena on datan hajanaisuus ja siilot, jotka estävät yhteistyön. Muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan kulttuurin ja asenteiden muutos, sekä oikeiden ihmisten vaikutusprosesseihin.

Johtaminen

Osallistaminen

Ratkaisut:

• Varmistetaan tiedon hyödyntäminen ja selkeytetään osapuolille, miksi tietoa tarvitaan.
• Kuvataan osapuolikohtaiset tietotarpeet ja tiedon käyttötarkoitus.
• Järjestetään sparraussessioita eri käyttäjäryhmille.
• Julkistamistilaisuudet edistävät tiedon jakamista ja sitoutumista.

Osallistamisen merkitys on keskeinen onnistuneessa muutosjohtamisessa ja tilannekuvajohtamisessa. Kun eri osapuolet otetaan aktiivisesti mukaan prosesseihin, he ymmärtävät paremmin omat roolinsa, tiedon tarpeet ja tavoitteet. Osallistaminen edistää yhteistyötä, vähentää siiloutumista ja parantaa tiedon hyödyntämistä koko organisaatiossa. Se luo avoimen viestintäkanavan, joka tukee jatkuvaa tiedonvaihtoa ja sitouttaa ihmiset muutokseen. Haaste: Kommunikointisuunnitelman laatiminen, muutosjohtamisen strategian puute, siilojen hajottaminen (ristiorganisaatiollinen yhteistyö), uutisointi ja jatkuva tiedottaminen sekä palautekanavan luominen.

Hukka ja kierrätys

Käyttäjät

Johtaminen

Jatkuva parantaminen

Ratkaisut:

• Säännöllinen tiedon analysointi ja johtopäätösten tekeminen parannuskohteista.
• AI ja BigDatan hyödyntäminen tiedon analysoinnissa tuottamaan syvällisempiä oivalluksia.

• Helposti saavutettavat palautekanavat, kuten palautekyselyt, työpajat ja suoraan järjestelmästä saatava palaute.
• Kannusteet, kuten bonukset, hyvien kehitysehdotusten esittäjille.
• Säännölliset katselmointitilaisuudet, joissa kerätty palaute siirtyy kehitystiimille.
• Oppien ja oivallusten hyödyntäminen jatkokehityksessä.

Jatkuva parantaminen on välttämätöntä, jotta tilannekuvajohtaminen pysyy ajan tasalla ja mukautuu uusiin haasteisiin sekä teknologisiin mahdollisuuksiin. Säännöllinen katselmointi ja tiedon analysointi mahdollistavat toimintamallien kehittämisen ja nopean reagoinnin havaittuihin puutteisiin. Palautteen aktiivinen hyödyntäminen tehostaa tiedonhallintaa ja auttaa johtajia tekemään tietoon perustuvia päätöksiä, mikä parantaa koko organisaation suorituskykyä ja sopeutumiskykyä muuttuvissa tilanteissa. Haaste: Jatkuvan palautteen hyödyntäminen tilannekuvajohtamisessa ja -kehityksessä.

Aikataulun seuranta

Vastuullisuuden tilannekuvaa hyödynnetään kahteen asiaan:

• Sisäinen raportointi: Vastullisuuden edistyminen tavoitteisiin nähden eri alueilla sekä mahdolliset riskit ja mahdollisuudet tähän liittyen. Tilannekuvan avulla voidaan nostaa vastuullisuuskysymykset esille johdon päätöksentekoon ja koko organisaatiolle yhteismitallisessa muodossa.
• Ulkoinen raportointi: Vastullisuuden seuranta kiinnostaa etenkin rahoittajia, mutta myös media ja loppukäyttäjät sekä lähiyhteisö voivat olla kiinnostuneita hankkeen vastullisuusasioista.

Vastuullisuuden seuranta ja sitä kautta tarve vastuullisuuden tilannekuville on noussut alalla strategisen johtamisen ydinalueiksi, erityisesti lainsäädännön jatkuvasti kehittyessä. EU:n Kestävän kehityksen -ohjelman kautta tulee alati uusia tietotarpeita. Toimijoilla on täten kasvava tarve seurata ja raportoida vastuullisuustoimiansa läpinäkyvästi ja reaaliaikaisesti. Tilannekuvaa hyödyntämällä kyetään luomaan yhteys CSRD-raportointiin.

Käyttötapaukset

Vastuullisuuden tilannekuva

Vastuullisuuden tilannekuva tarjoaa kokonaiskuvan hankkeen vastuullisuuden osa-alueista (ympäristö, sosiaalinen vastuu ja hyvä hallintotapa). Se sisältää tietoa mm. ympäristövaikutuksista, energiatehokkuudesta, jätteiden hallinnasta, työhyvinvoinnista ja sosiaalisesta turvallisuudesta. Tilannekuva auttaa seuraamaan vastuullisuustavoitteiden toteutumista reaaliajassa ja tukee päätöksentekoa varmistamalla, että rakennusprosessi etenee kestävien ja eettisten periaatteiden mukaisesti.

Tilannekuvaesimerkki ja mittaristo

Päätökset & tavoitteet

Johtaminen

Johtamiskulttuurin edistäminen

Ratkaisut:

• Johdon selkeä tuki ja tilannekuvajohtamisen integrointi osaksi strategiaa.
• Siirtyminen pelkästä raportoinnista ajantasaisen tiedon aktiiviseen hyödyntämiseen.
• Tilannekuvan hyödyt konkretisoidaan työmaakokouksissa ja muissa prosesseissa, kuten viikkopalavereissa.
• Selkeät prosessit tilannekuvajohtamiseen sekä käytön ja tiedon laadun seuranta.
• Yhteisöllisyyden edistäminen mahdollistamalla vaikuttaminen ja tietopääoman tuotto.
• Yhteisen arvopohjan luominen ja tilannekuvan esiin nostaminen kaikkien kokousten alkuun avainasioiden läpikäynnillä.
• Passiivinen vaikuttaminen infotaulujen avulla työmailla ja aktiivinen vaikuttaminen tilannekuvan sisällyttämisellä työmaan kokouksiin ja rutiineihin.
• Palautekanavan järjestäminen työntekijöille.

Johtamiskulttuurin edistäminen luo perustan tehokkaalle ja yhtenäiselle tilannekuvajohtamiselle. Kun tilannekuva integroituu osaksi päivittäisiä käytäntöjä ja prosesseja, se vahvistaa johdon tukea, edistää yhteistyötä ja parantaa päätöksenteon laatua. Selkeä johtamiskulttuuri mahdollistaa tiedon tehokkaan hyödyntämisen, lisää sitoutumista ja luo yhteisöllisyyttä, mikä on kriittistä projektien onnistumiselle ja organisaation pitkäaikaiselle menestykselle. Haaste: Onko tilannekuvasta jokapäiväisessä johtamisessa todellista hyötyä?

Kustannusseuranta

DAta

Datan laatu

Tilannekuvan muodostaminen rakennushankkeille vaatii tarkkaa ja luotettavaa dataa, jotta projektien päätökset voidaan tehdä oikea-aikaisesti ja perustellusti. Laadukas data on kriittistä, koska sen avulla voidaan varmistaa projektin eteneminen suunnitelmien mukaisesti, resurssien tehokas käyttö ja mahdollisten riskien ennakoiminen. Huonolaatuinen data johtaa helposti virheellisiin arvioihin ja toimenpiteisiin, mikä voi aiheuttaa viivästyksiä, kustannusylityksiä tai jopa turvallisuusriskejä työmaalla. Tästä syystä datan laatu on avainasemassa tilannekuvan muodostamisessa rakennusalalla, jotta voidaan saavuttaa tehokkuutta, turvallisuutta ja lopulta parempia liiketoiminnan tuloksia.

Datan laatudimensiot

Täydellisyys

Ajantasaisuus

Tarkkuus

Luotettavuus

Relevanssi

Johdonmukaisuus

Ymmärrettävyys

Turvallisuus

"Tilannekuvalla johtaminen, jonka datan laatu on heikkoa, on kuin ajaisi autoa sumussa ilman toimivia valoja."

Päätöksenteon tuki

Riskit ja mahdollisuudet

Ympäristövaikutukset

Käyttäjät

Käyttötapaukset

Hankesuunnittelu

Hankesuunnitteluvaiheen tilannekuva tukee alustavien suunnitelmien aikataulutusta, työsuoriteseurantaa ja riskien ja mahdollisuuksien kartoittamista. Tilannekuvan avulla hankesuunnitteluryhmä saa jatkuvan ja reaaliaikaisen kokonaiskuvan hankesuunnittelun etenemisestä, jotta voidaan tehdä tarvittavat päätökset ja ohjaustoimenpiteet ajoissa sekä reagoida muutoksiin tehokkaasti ja ennakoivasti. Tämä parantaa projektin hallintaa ja varmistaa, että resurssit kohdennetaan oikein, aikataulut pysyvät hallinnassa ja mahdolliset riskit minimoidaan.

Tilannekuvaan kuuluu myös hankkeen osapuolten välinen viestintä ja yhteistyön sujuvuuden seuranta. Myös tavoitteiden toteutumisen mittarit, muutosehdotusten ja päätösten dokumentointi sekä aikataulupoikkeamien syyt ja vaikutukset tulisi olla selkeästi esillä. Näiden elementtien avulla hankesuunnitteluryhmä voi arvioida suunnitelmien realistisuuden ja reagoida tarvittaessa joustavasti muuttuviin tilanteisiin.

Hankesuunnittelun tilannekuva elää asiantuntijatiedolla ja on usein hajanaista, sillä tietojen lähteet ovat moninaisia ja vakiointi vähäistä. Tämä tekee tilannekuvan muodostamisesta haastavaa, koska tarvittavaa dataa ei aina ole helposti saatavilla tai se on puutteellista.

Tilannekuvaesimerkki ja mittaristo

Vastuullisuus

Logistiikka

DATA

Resurssien oikea kohdentaminen on myös oleellista, jotta muutos voi edetä hallitusti ja tehokkaasti. Tarvitaan sitoutumista tavoitteisiin kaikilla tasoilla, ja erityisesti työn automatisointi sekä käsityön vähentäminen ovat kriittisiä kehityksen vauhdittamiseksi. Pilottien avulla voidaan tunnistaa heikot signaalit ja kehittää parempia käytäntöjä, jotka tukevat pitkäjänteistä muutosta. Lopulta valmis tilannekuva, joka mahdollistaa ajantasaisen tiedon hyödyntämisen, tarjoaa konkreettisen välineen muutoksen toteuttamiseen ja auttaa jalkauttamaan kehityksen työmaille.

Muutoksen rakennuspalikat

Muutoksen toteuttamisen kannalta keskeisiä rakennuspalikoita ovat konkreettiset pilotit ja esimerkit, jotka osoittavat selkeästi tiedolla johtamisen hyödyt ja herättävät innostusta työmailla. Erityisesti onnistuneet projektit ja pienimuotoiset kokeilut antavat arvokasta palautetta ja toimivat suunnannäyttäjinä muille. Tiedon tuotteistaminen ja virtaamisen automatisointi ovat ratkaisevia, jotta data liikkuu saumattomasti järjestelmien välillä. Tämä edellyttää järjestelmien välistä yhteispeliä, mikä voidaan saavuttaa yhteisten pelisääntöjen ja datakäytäntöjen kautta. On tärkeää varmistaa, että eri järjestelmät voivat kommunikoida keskenään, ja tämä vaatii teknologista yhteensopivuutta sekä selkeitä ohjeita ja toimintaperiaatteita.

Käyttötapaukset

Suunnittelun tilannekuva

Suunnittelun tilannekuva tarjoaa yhden totuuden suunnitteluprosessin tilasta hankkeen sidosryhmille. Suunnitteluprosessiin kuuluu tyypillisesti lukuisia sidosryhmiä ja tekijöitä, joten yhteisen tilannekuvan muodostaminen on hankkeen tavoitteiden täyttymisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Suunnittelun tilannekuvalla voidaan antaa työkaluja esimerkiksi parempaan suunnittelunohjauksen, resursoinnin, aikataulu- tai kustannusohjauksen johtamiseen. Panostamalla suunnittelun tilannekuvan toimivuuteen voidaan prosessia ohjata kohti vakioituja johtamiskäytäntöjä ja toimintamalleja.

Tilannekuvaesimerkki ja mittaristo

Kustannusseuranta

Hyvinvointi

Käyttäjät

DATA

Dataan liittyvät ratkaisut

• Tietojärjestelmä, joka kerää ja analysoi poikkeamatiedot reaaliajassa, auttaa seuraamaan poikkeamien vaikutuksia kustannuksiin ja aikatauluihin, mahdollistaen paremman päätöksenteon ja riskienhallinnan.
• Datansiirtojen ja -jakelun tietoturvaan panostaminen varmistaa, että tiedot liikkuvat turvallisesti eri järjestelmien ja toimijoiden välillä, ottaen huomioon tietosuoja-asetukset.
• Investoimalla pilvipohjaisiin ratkaisuihin ja laskentakapasiteettiin varmistetaan, että suuret datamäärät voidaan käsitellä tehokkaasti ja skaalautuvasti hankkeen tarpeiden mukaan.
• Kehittämällä analytiikkatyökaluja, jotka hyödyntävät aikataulutietoja ja kustannusdataa, voidaan optimoida resurssien käyttö ja ennakoida tarpeita paremmin.

Työpajassa tunnistettiin dataan liittyviä ratkaisuja, joiden avulla hankkeiden keskeistä tiedolla johtamista voitaisiin parantaa.

• Implementoimalla API-integraatioita eri järjestelmien välillä, kuten ERP- ja logistiikkajärjestelmien, varmistetaan, että tieto siirtyy saumattomasti ja ajantasaisesti eri toimijoiden kesken.
• Standardisoidut käytännöt datan keräämiseen ja analysointiin (esim. aikataulut, kustannustiedot ja materiaalivirrat) parantavat datan laatua ja helpottavat sen hyödyntämistä eri prosesseissa.
• Tekoälyn ja Big Data -teknologian hyödyntäminen mahdollistaa suurempien tietomäärien reaaliaikaisen analysoinnin, mikä parantaa ennustettavuutta ja tukee päätöksentekoa esimerkiksi logistiikan hallinnassa ja materiaalivirtojen seurannassa.

Päätökset & tavoitteet

Tuotannon tilannekuvaa voidaan tarkastella projektin sisäisestä ja ulkoisesta näkökulmasta: sisäisessä tarkastelussa reaaliaikainen ja yksityiskohtainen tieto tukee päivittäisjohtamista, kun taas ulkoiseen raportointiin riittää harvemmin päivittyvä ja vähemmän tarkka tieto, kuten kuukausiraportointi. Eri tarkastelukannoista johtuen on tärkeä määritellä heti tilannekuvan kehitysprosessin alussa tuotannon tilannekuvan kohderyhmä ja siinä käytettävä mittaristo kohderyhmän tarpeiden mukaan. Tilannekuvan skaalautuvuus, kuten aikasuodatuksen muokkaaminen päivätasolta kuukausi- tai kvartaalitasolle, mahdollistaa saman tilannekuvan käytön sekä projektin sisäisessä johtamisessa että ulkoisessa raportoinnissa. Tämä tekee projektin sisäiseen käyttöön suunnitellusta tilannekuvasta joustavan ja sovellettavan myös projektin tilanteen raportointiin ulkopuolisille tahoille.

Käyttötapaukset

Tuotannon tilannekuva

Tuotannon tilannekuva kokoaa yhteen eri lähteistä kerätyn datan yhdeksi näkymäksi, antaen kokonaiskuvan hankkeen sen hetkisestä tilanteesta. Tuotannon tilannekuva pitää sisällään tietoa mm. aikataulusta, kustannuksista, turvallisuudesta, laadusta ja hankinnoista. Reaaliaikainen tilannekuva tukee päivittäisjohtamista, sillä se auttaa tunnistamaan nopeasti, mihin on reagoitava ja millä osa-alueilla asiat puolestaan ovat kunnossa. Tilannekuva täydentää silmin havaittavaa tilannetta ja auttaa tekemään kokonaisvaltaisia päätöksiä yhdistämällä datan ja käytännön työmaatilanteen, mikä varmistaa paremman reagoinnin ja johtamisen. Tilannekuvan hyödyntäminen projekteilla vapauttaa myös toimihenkilöiden aikaa, sillä hankkeen tilannetta voidaan tarkastella suoraan tilannekuvasta ilman erillistä manuaalista raportointia.

Tilannekuvaesimerkki ja mittaristo

Käyttötapaukset

Hankinnan tilannekuva

Hankintavaiheen raportointi voidaan jakaa kahteen:

• Hankintatiimin sisäinen tilannekuva: Hankintaan osallistuvien tahojen yhteisen tilannekuvan ylläpitäminen muun muassa määräajoista, resurssien käytöstä sekä asiakirjojen valmistelusta.
• Tiedon jakaminen tarjoajille: Hankinnan tilannekuva voi toimia kanavana tarjota tietoa tarjoajille hankinnan etenemisestä, tarjoajien määräajoista seä hankinnan tuloksesta.

Hankkeen hankintavaiheessa on varsinkin julkisissa hankkeissa paljon määräaikoja ja määräajoissa kiinni olevia työvaiheita. Onkin tärkeää, että koko hankintaorganisaatiolla sekä tarjoavilla tahoilla on yhteinen käsitys eri työvaiheiden tilanteista ja tulevista määräajoista. Hankinnan tilannekuvalla voidaan tuottaa kaikille yhteinen tieto hankintaprosessin etenemisestä ja sen tavoitteiden saavuttamisesta kaikille hankinnan osapuolille.

Tilannekuvaesimerkki ja mittaristo

Käyttötapaukset

Luovutuksen tilannekuva

Luovutuksen tilannekuvalla on kaksi tarkoitusta:

• Yrityksen sisäinen tiedonanto: Etenemisen seuranta ja vertailu asetettuihin tavoitteisiin sekä mahdollisten riskien käsittely.
• Ulkoinen tiedonanto: Loppukäyttäjien tiedonanto helpottuu tilannekuvan avulla. Tiedonjako on tärkeä osa yhteispeliä luovutuksen aikana, jotta lopputarkastukset/vastaanotot ja käyttöönotot voidaan synkata mahdollisimman hyvin.

Luovutusvaiheen tilannekuvalla varmistetaan, että sovitut asiat sekä vastaanottavan tahon (esimerkiksi kiinteistöpuolen) että loppuasiakkaiden kanssa toteutuvat suunnitellusti. Luovutuksessa arvioidaan aikataulujen, luovutusten, takuutöiden sekä kustannusten toteutumista. Lisäksi arvioidaan monipuolisesti laatuun liittyviä mittareita. Luovutuksen tilannekuvan sisäisiä osapuolia ovat usein tilaajan ja toimittajan yritysjohto, luovutuksesta vastaavat tahot, kiinteistöpuolen isännöinti sekä huolto- ja ylläpitohenkilöstö. Lisäksi mukaan kuuluvat siivouspalvelut. Ulkoisia sidosryhmiä ovat loppukäyttäjät sekä muut tärkeät tahot, kuten rahoittajat.

Tilannekuvaesimerkki ja mittaristo

Kustannusseuranta

Taksonomia

Aikataulun seuranta

Käyttäjät

Kustannusseuranta

Aikataulun seuranta

Resurssit

Takuutyöt

CO2

Johtaminen

Kouluttaminen

Ratkaisut:

• Järjestetään infotilaisuuksia ja opastuksia urakkaohjelman mukaisesta tilannekuvajohtamisesta.
• Tilaisuuksissa selkeytetään rutiinit ja vastuut eri osapuolille.
• Tärkeänä nähdään tietoturvan huomioiminen, tiedon laadun korostaminen sekä matalan kynnyksen tukipalvelut.
• Esitellään esimerkkihankkeen malli ja sen tuomat hyödyt sekä yleisimmät haasteet.
• Painotetaan, miten osallistujat itse hyötyvät tilannekuvajohtamisesta.
• Räätälöidyt koulutukset suunnataan hankkeen eri osapuolille heidän työnsä näkökulmasta.

Tilannekuvalla johtamisen haasteet usein kumpuavat osaamisen puutteesta ja tietotaidon vähäisyydestä. Johtajien kouluttaminen tilannekuvan hyödyntämiseen on todettu parantavan tietoon perustuvan johtamisen laatua ja oikeaoppisuutta. Haaste: Muutosvastaisuus ja tietämyksen sekä osaamisen puute hankaloittavat tilannekuvajohtamista.

Mallintaminen

Aikataulun seuranta

Käyttäjät

Kustannusseuranta

Päästöt

Tilannekuvan osa-alueet

Osa-alueiden yhteenveto

Johtaminen tarkoittaa tilannekuvan avulla analysointia ja päätöksentekoa sekä yhteisen kuvan muodostamista miten eri ilmeneviä haasteita voidaan ratkaista. Johtamisprosessilla varmistetaan rutiinit ja käytännöt joiden avulla jalkautetaan tilannekuvan käyttö osana normaaleja johtamisrutiineja ja niiden tueksi.

Data on tilannekuvajohtamisen raaka-aine joka määrittää kuinka hyödyllinen tilannekuva on johtamisen osalta. Laadukkaan Datapohjan luominen edellyttää että päivitysrutiinit ja laaduntarkastukset ja vastuut niiden toteuttamisen osalta sovitaan. Logiikka -toiminnolla tuotetaan tilannekuvan tietopohja ja mittaristo. Konkreettisesti tämä tarkoittaa, että laskentakaavat tuotetaan ja julkaistaan sekä että datalähteiden tiedot yhteensovitetaan visualisointiehin. Samalla luodaan tarvittavien mittareiden raja-arvot joka auttaa visualisoinnissa. Analytiikalla tuotetaan tilannkuvatietojen tulkintoja ja nostoja joita vastavuoroisesti voidaan visuaalisesti tuoda käyttäjien huomioon. Visualisoinnilla varmistetaan, että eri käyttäjät saavat omat tietotarpeensa varmistettua ja käyttökokemus on hyvä. Hyvä visualisointi nostaa tärkeimmät ja huoimioitavat asiat yhdellä silmäyksellä näkyviin ja mahdollistaa tarkemman analyysin tekemistä porautumalla yksityiskohtaisimpiin tietoihin.

Tilannekuvajohtamisen näkyvin osa ja se mitä käyttäjät näkevät on visualisointi, mutta tilannekuva on yhtä hyvä kun miten laadukas sen datapohja ja logikka on