WP2 - GENERAL FI

Elokuu 2023

Pelillistäminen kestävyyskasvatuksessa - hyviä käytäntöjä

Offline

Verkossa

Pelillistäminen

Suositukset

Toiminta

Ajatukset

Tunteet

Koulutus-menetelmät

Oppi-materiaalit

Kestävyyskasvatus

TAUSTAMaittain

Opetus pelillistämisen avulla

Kestävyyttä edistävä toiminta

Nuoret ja viestintä

Ilmaston-muutosta käsittelevät työpajat

PARHAITA KÄYTÄNTÖJÄ

FOKUSRYHMÄT

ERASMUS+ - ACT Project

NUORTEN OSALLISTUMINEN

Suomessa nuoret osoittavat merkittävää kiinnostusta ympäristöasioita kohtaan. Useat tutkimukset ja kyselyt osoittavat, että suurin osa suomalaisista nuorista uskoo ilmastonmuutoksen olevan totta ja että ihmisen toiminta vaikuttaa ilmastonmuutoksen kehittymiseen. Nuoret haluavat hankkia lisää tietoa ilmastonmuutoksesta ja kestävistä ratkaisuista ja pitävät kulutus- ja tuotantotapojen muuttamista tärkeänä. Monet nuorten aloitteet ja hankkeet ovat aktiivisesti mukana ilmastonmuutoskysymysten käsittelyssä Suomessa. Jotkut näistä, kuten Elokapina, ovat nuorten itsensä vetämiä, mutta monet toimivat myös kansalaisjärjestöjen ja muiden organisaatioiden osina. Monet Suomessa toimivat tahot edistävät nuorten osallistumista eri tavoin:

• Kehittämiskeskus Opinkirjo järjestää nuorisoparlamentteja ja tarjoaa vapaamuotoista koulutusta yrittäjyyden ja luonnontieteiden alalla.
• Koordinaatti provides youth information and counseling services to support young people in various aspects of their lives.
• Koordinaatti tarjoaa nuorten tieto- ja neuvontapalveluita, joilla tuetaan nuoria heidän elämänsä eri osa-alueilla. Nuorten Akatemia tekee nuorten osallisuutta edistävää yhteistyötä oppilaitosten ja yritysten kanssa.
• Suomen paikallisten nuorisovaltuustojen liitto (Nuva ry) edistää nuorten osallisuutta ja tarjoaa nuoria vaikuttajia kannustavaa koulutusta.

IRLANTI

5. Ympäristötyöpajojen järjestäminen kouluissa

4. Koulutuksen innovaatiokeskukset

3. Ympäristöaiheiden edistämisen esteet

2. Ilmastokasvatus ja kestävän kehityksen tavoitteet

1. Pelillistäminen Irlannissa

NUORTEN OSALLISTUMINEN

Italiassa nuorten kiinnostus ympäristöasioita kohtaan on lisääntynyt vuosien mittaan huomattavasti. Aikaisemmin tämä kiinnostus oli vähäistä, mikä johtui paljolti siitä, että yleinen sitoutuminen näihin aiheisiin koettiin puutteelliseksi. Tämä sitoutumisen puute johtui voimattomuuden tunteesta ja uskomuksesta, jonka mukaan nuoret eivät voisi saada muutosta aikaan. Italiassa nuoret kokevat ympäristöhaasteet yleensä uhkaavampina kuin aikuiset. Heidän katsotaan voivan vaikuttaa muutokseen, sillä heillä on luovia lähestymistapoja paikallisiin ongelmiin. Ilmastonmuutos on italialaisnuorten ensisijainen huolenaihe (52 % italialaisnuorista ilmaisee olevansa asiasta huolissaan), mutta heillä on vain vähän luottoa institutionaalisiin toimiin asian suhteen (sillä 46 % ei luota niihin). Lisäksi 46 prosenttia italialaisnuorista vaatii enemmän toimia liittyen esimerkiksi jätehuoltoon, saastumiseen vähentämiseen ja kestäviin energiakäytäntöihin. Mielenkiintoista on, että vain 16 % italialaisnuorista keskittyy kestävän kehityksen ja energian väliseen yhteyteen, kun taas 40 % pitää ilmastonmuutosta tätä laajempana kysymyksenä. Nuorten osallistumista edistetään Italiassa eri tasojen institutionaalisten toimijoiden ja nuorten johtamien hankkeiden välisellä yhteistyöllä. Näissä projekteissa nuoria osallistetaan tapahtumien, luentojen, projektisuunnittelun, vapaaehtoistyön ja monialaisia taitoja kehittävien kurssien kautta. Italian nuorisopolitiikasta vastaava yksikkö on käynnistänyt yleiseen kansalaispalvelukseen liittyviä kokeiluja, joihin kuuluu esimerkiksi “ympäristösiviilipalvelus”, jonka tarkoituksena on opettaa nuoria ympäristöaihesta.

5. Ympäristötyöpajojen järjestäminen kouluissa

4. Koulutuksen innovaatiokeskukset

3. Ympäristöaiheiden edistämisen esteet

2. Ilmastokasvatus ja kestävän kehityksen tavoitteet

ITALIA

1.Pelillistäminen Italiassa

NUORTEN OSALLISTUMINEN

Nuorten äänestysaktiivisuus on kasvanut Espanjassa paljon viime vuosina. Esimerkiksi vuoden 2019 parlamenttivaaleissa vain noin 54 prosenttia 18-34-vuotiaista äänioikeutetuista käytti äänioikeuttaan, kun taas vanhempien väestöryhmien osallistumisaste oli korkeampi. On kuitenkin tärkeää muistaa, että nuorten osallistuminen sisältää muutakin, kuin äänestämistä, ja nuorten toiminta yhteiskunnallisten ja poliittisten asioiden parissa ruohonjuuritason liikkeissä ja mielenilmauksissa on lisääntynyt. Monet nuoret siis ilmaisevat huolenaiheitaan ja ajavat muutosta muilla, kuin perinteisillä poliittisilla keinoilla. Koulutuksen parissa on tehty joitakin aloitteita, joilla edistetään kansalaiskasvatusta ja kannustetaan nuoria osallistumaan koulujen päätöksentekoprosesseihin. COVID-19-pandemia toi kuitenkin mukanaan uusia haasteita, sillä se häiritsi monia perinteisiä osallistumisen muotoja, kuten kasvokkaisia tapaamisia ja tapahtumia. Nuoret kuitenkin käyttävät mielellään myös digitaalisia alustoja ja sosiaalista mediaa ollakseen vuorovaikutuksessa samanhenkisten ihmisten kanssa.

NUORTEN OSALLISTUMINEN

Irlannissa nuoret ovat erittäin kiinnostuneita ympäristöasioista, ja yli 90 prosenttia pitää ympäristönsuojelua erittäin tärkeänä. 60 prosenttia irlantilaisista nuorista kokee ympäristöahdistusta, mikä vaikuttaa heidän yksilöllisiin toimiinsa, kuten lihan kulutuksen vähentämiseen ja kertakäyttömuovien välttämiseen, mutta kollektiivisiin toimiin osallistuminen on nuorille vaikeampaa. Useat nuorten vetämät aloitteet / projektit käsittelevät ilmastonmuutosta, kuten esim. Youth Action Climate Council ja Comhairle nan Óg, jotka osallistavat nuoria mukaan politiikantekoon. Irlannin kansallinen nuorisoneuvosto (National Youth Council of Ireland) edistää nuorten osallistumista ja lasten, tasa-arvon, vammaisuuden, kotouttamisen ja nuorisoasioiden ministeriö (Department of Children, Equality, Disability, Integration, and Youth) valvoo nuoriso-ohjelmia. Nuoret saavat kuitenkin ilmastotietonsa yleensä muista, kuin edellä mainituista lähteistä, yleensä verkkolähteistä, kuten uutisista (24,9 %), sosiaalisesta mediasta (23,3 %) ja ympäristöjärjestöiltä (12,3 %).

5. Ympäristötyöpajojen järjestäminen kouluissa

4. Koulutuksen innovaatiokeskukset

3. Ympäristöaiheiden edistämisen esteet

2. Ilmastokasvatus ja kestävän kehityksen tavoitteet

SUOMI

1. Pelillistäminen Suomessa

5. Ympäristötyöpajojen järjestäminen kouluissa

4. Koulutuksen innovaatiokeskukset

3. Ympäristöaiheiden edistämisen esteet

2. Ilmastokasvatus ja kestävän kehityksen tavoitteet

ESPANJA

1. Pelillistäminen Espanjassa

5. Ympäristötyöpajojen järjestäminen kouluissa

4. Koulutuksen innovaatiokeskukset

3. Ympäristöaiheiden edistämisen esteet

2. Ilmastokasvatus ja kestävän kehityksen tavoitteet

AUSTRIA

1. Pelillistäminen Itävallassa

NUORTEN OSALLISTUMINEN

IItävallassa nuorten kiinnostus ympäristöasioita kohtaan vaihtelee erilaisten arvoryhmien välillä. “Idealistit”, joita on 29 prosenttia nuorista, ovat erittäin kiinnostuneita ympäristö- ja kestävyyskysymyksistä, kun taas muut ryhmät, kuten “materialistit” ja “menestysorientoituneet henkilöt”, ovat vähemmän kiinnostuneita. Vaikka pelillistämiseen liittyvästä kiinnostuksesta ei ole tarkkaa tietoa, fokusryhmähaastattelut osoittavat, että nuoret suhtautuvat myönteisesti pelillistämiseen oppimismenetelmänä. Useat nuorten vetämät itävaltalaiset aloitteet ja projektit käsittelevät aktiivisesti ilmastonmuutosta:

• "Fridays for Future" (FFF) on Itävallassa merkittävä liike ja järjestää ilmastolakkoja ja työpajoja.
• "JUMP - Jugend Umwelt Plattform" tarjoaa nuorille mahdollisuuksia osallistua ympäristö- ja kestävyyshankkeisiin ja
• "Die Letzte Generation" keskittyy kansalaistottelemattomuuteen ilmaston puolesta.
• "Youth Empowerment Participation” (YEP) tarjoaa nuorille mahdollisuuden määritellä tulevaisuuttaan erilaisiin järjestöihin ja instituutioihin osallistumisen kautta

NUORTEN OSALLISTUMINEN

Puolassa nuorten huoli ilmastonmuutoksesta on suhteellisen vähäistä verrattuna Euroopan keskiarvoon, sillä vain 30 prosenttia puolalaisista nuorista on asiasta erittäin huolestuneita. Tämä poikkeaa useimmista Euroopan maista, joissa nuorempi sukupolvi on ilmastotietoisempi kuin vanhemmat sukupolvet. Puolan nuoret ovat kuitenkin yhä aktiivisempia ilmastoaiheiden käsittelyssä Nuorten ilmastolakon kaltaisten liikkeiden kautta. Vähäisestä huolestuneisuudesta huolimatta puolalaiset nuoret haluavat toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. 79 prosenttia heistä uskoo, että ympäristönsuojelu ainoastaan kulutustottumuksia muuttamalla on haastavaa. Monet nuoret puolalaiset kokevat olevansa henkilökohtaisesti vastuussa ilmastonmuutoksesta, ja 34 prosenttia kokee olevansa vastuussa sen torjumisesta. Keskeisiä huolenaiheita ovat roskat, ilman saastuminen, veden saastuminen ja metsien hävittäminen. Useat nuorten vetämät aloitteet edistävät aktiivisesti ilmastokasvatusta Puolassa. Nuorten ilmastolakko, nuorten ilmastoneuvosto ja kampanjat, kuten "Kyllä ilmastokasvatukselle", ajavat järkevää ilmastokasvatusta kouluihin. Kansalaisjärjestöt ja epäviralliset ryhmät, kuten Buy Responsibly Foundation ja Center for Civic Education, tukevat myös ilmastokasvatusta erilaisten ohjelmien kautta, ja jotkut paikalliset aktivistit osallistuvat sellaisiin mielenkiintoisiin aloitteisiin, kuten Action Democracyyn, Climate Solidarity Movementiin, Youth Climate Strike (Nuorten ilmastolakko), Nest (paikallinen avoin tila Varsovassa) ja Impuls Foundation, jotka kaikki ovat omistautuneet ilmastotoimille. Sosiaalinen media ja televisio ovat nuorten ensisijaisia lähteitä ilmastotiedon hankkimiseksi, vaikka nuoret usein törmäävätkin verkossa myös valeuutisiin ja väärennettyihin tietoihin. Monet nuoret etsivät käytännön ohjeita ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten torjumiseksi, minkä takia luotettavan ja toimivan tiedon saatavuus on tärkeää.

Kolmen osan tunnemalli

Kognitiivisen käyttäytymisterapian mukaan tunnekokemuksemme muodostuu kolmesta osa-alueesta: Ajatuksilla tarkoitetaan niitä tapoja, joilla käsitämme erilaisia tilanteita. Ajatukset voivat ottaa monenlaisia muotoja. Termi tunteet ei tässä yhteydessä viittaa emootioihin, vaan niihin fysiologisiin muutoksiin, jotka tapahtuvat emootioiden seurauksena. Käyttäytyminen tarkoittaa yksinkertaisesti niitä asioita, joita teemme. On kuitenkin hyvä huomata, että käyttäytymisellä viitataan myös niihin asioihin, joita emme tee. Nämä osatekijät ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja tuottavat siten mielialoja ja tunnemalleja. Yhden osan muuttaminen aiheuttaa ketjureaktion, joka muuttaa muita osia.

5. Ympäristötyöpajojen järjestäminen kouluissa

4. Koulutuksen innovaatiokeskukset

3. Ympäristöaiheiden edistämisen esteet

2. Ilmastokasvatus ja kestävän kehityksen tavoitteet

PUOLA

1.Pelillistäminen Puolassa